Teatteri Siperian Apo Apponen -näytelmän ensi-ilta Lastenkulttuurikeskus Rullassa 1.11.2019.

Juhani Känkäsen Apo Apponen -kirjasarja on 2010-luvun hauskimpia uusia lastenkulttuuri-ilmiöitä. Vähän alle kouluikäinen Apo-poika kamppailee sarjassa arjen klassikoiden kuten pitkävihaisen paidan, tönkön aamupuuron, hammaspesun, ajan puutteesta kärsivien vanhempien ja joulun odotuksen kanssa.

Nyt tamperelainen Teatteri Siperia on tuonut Apon perheineen myös näyttämölle. Materiaalina näytelmäsovituksessa ovat erityisesti Känkäsen Hyvää huomenta, Apo Apponen ja Ilo irti, Apo Apponen -kirjat.

Esityksen helmi on hurmaavan ketku Käpälämäki

Neljänkymmenenviiden minuutin esitykseen on saatu hyvin mahtumaan kirjojen hauskimmat hahmot kuten lautaselta eloon heräävä kaurapuuromies Kaaro Puttila, pierunhajuisista hammaspeikoista varoitteleva sähköhammasharjan vaihtopää Sinikka Suti ja leikkipapukaija Kakka Duu.

Tämän esityksen selvästi herkullisin hahmo on kuitenkin Marika Heiskasen näyttelemä, Apo Apposen tottelematon koira Käpälämäki. Heiskanen sulattaa katsojat täysin jo ennen varsinaiseen esitystilaan astumista, kun Käpälämäki livahtaa Rullan aulaan antamaan katsojille ylävitosia. Käpälämäen perässä aulaan astelee pian myös Tuukka Huttusen näyttelemä Apo, joka yrittää saada karkailevan koiransa yöunille.

Lapsiyleisö on selvästi innoissaan, kun esityksen hahmot ilmestyvät yllättäen heidän keskelleen. Käpälämäen ajojahti Rullan aulassa onkin koko esityksen hauskimpia kohtauksia.

Haastavaa tilaa käytetään hyvin

Lastenkulttuurikeskus Rulla on esityspaikkana vähän haastava, koska tilaa ei ole varsinaisesti tarkoitettu teatterikäyttöön. Esimerkiksi katsomo pysyy koko esityksen ajan niin valoisana, että huomio kiinnittyy näyttämön sijaan helposti siihen, mitä muut katsojat puuhaavat.

Toisaalta siperialaiset hyödyntävät katsomon ja näyttämön löyhän rajan hyvin. Kesken esityksen katsomosta temmataan näyttämölle kolme vapaaehtoista, jotka saavat osallistua Apon ja Käpälämäen järjestämään työpaikkahaastatteluun. Tämän jälkeen tosin kestää hetken ennen kuin lapsikatsojat kunnolla hoksaavat, että osallistumisen sijaan olisi taas aika rauhoittua seuramaan esitystä omilta paikoiltaan.

Heittäytymistä ja oivaltavia ideoita

Parhaina hetkinään näyttämösovitus tuo Känkäsen kirjoihin aivan uutta eloa. Esimerkiksi kohtaus, jossa Apo Apponen heittää kiukuttelevan sähköhammasharjan vaihtopään selkänsä takana olevan sermin taakse ja sermin takaa astelee esiin elävä sähköhammasharjan vaihtopää Sinikka Suti (Riikka Papunen) on teatterin taikaa parhaimmillaan. Tuukka Huttunen tekee alusta loppuun Apon hahmon mahtavalla energialla, hikipisaroita säästelemättä. Katsomossa saa aikuinenkin naurahtaa useampaan kertaan.

Kirjasarjan rauhassa makusteltavaan kieleen perustuva huumori toimii kuitenkin vielä paremmin kirjan sivuilla kuin näyttämöllä. Teatteri Siperian versio 2010-luvun klassikosta on hauska, mutta ei ihan yhtä hervoton kuin alkuperäiset teokset.

Kaisa Järvelä