Kuva: Emma Suominen
OOPPERA | Kansallisoopperassa nautittiin Hannu Linnun johdolla Giuseppe Verdin klassikosta. Itsevaltiuden ja vallanhimon keskellä nitistyvät ystävyys, luottamus ja rakkaus.
Don Carlos Kansallisoopperan Päänäyttämöllä 4.2.2025.
Don Carlos perustuu historiallisesti 1500-luvun Espanjaan ja oopperalla nimen antaneen kruununprinssin (1545–1568) elämään. Libreton pohjana on löyhästi Friedrich Schillerin näytelmä Don Karlos, Infant von Spanien (1787).
Don Carlos (tenori Andrea Shin) oli kihloissa rakastamansa Elisabet de Valois’n (sopraano Nina Bezu) kanssa, josta kuitenkin tuli isän, kuningas Filip II:n puolisona hänen äitipuolensa. Kolmiodraama on fiktiivinen, mutta Elisabet todella meni naimisiin Filip II:n kanssa osana rauhansopimusta Ranskan ja Espanjan välillä.
Rodrigo, Posan markiisi (baritoni Andrey Zhilikhovsky), on Don Carlosin paras ystävä ja yksi oopperan keskeisimmistä hahmoista. Hän on aatteen mies, joka kannattaa Flanderin kansan vapauttamista Espanjan sorron alta. Rodrigo pyrkii suostuttelemaan kuningasta antamaan Flanderin kansalle enemmän vapautta, mutta Filip II ei kuuntele häntä ja inkvisitio pitää häntä vaarallisena.
Filip II (basso Timo Riihonen) on jo vanha ja tuntee oman valtansa haurauden. Hän kääntyy Suurinkvisiittorin (basso Volodmyr Tyshkov) puoleen saadakseen hengellisen hyväksynnän poliittisille päätöksilleen. Suurinkvisiittori, sokea mutta pelottava vanhus, edustaa kirkollista valtaa, joka on vielä kuningastakin mahtavampi. Hän vaatii, että Rodrigo – joka on vaarallinen idealisti ja uhkaa kirkon valtaa – on uhrattava. Lopulta Rodrigo joutuu inkvisition uhriksi ja murhataan.

Suurinkvisiittori (Volodymyr Tyshkov) ja kuningas Filip II (Timo Riihonen). Kuva: Emma Suominen
* *
Kuulostaa aika vaikealta suhdekimpulta – mutta vielä kuviosta puuttuu prinsessa Eboli (mezzosopraano Dorothea Spilger), joka on hovissa Elisabetin hovineito. Hänen hahmonsa on keskeinen oopperan romanttisissa ja poliittisissa juonitteluissa. Eboli on nimittäin salaa rakastunut Don Carlosiin. Carlos ei kuitenkaan vastaa hänen tunteisiinsa, sillä hän rakastaa Elisabetia.
Eboli on aluksi Elisabetin ystävä, mutta kun hän tajuaa Carlosin rakastavan kuningatarta eikä häntä, hänet valtaa kateus ja raivo. Mustasukkaisuudessaan Eboli paljastaa Filip II:lle Elisabetin ja Don Carlosin tapaamiset, mikä saattaa kuningattaren epäilyksen ja häpeän kohteeksi.
Kuumottavaa, eikö totta? Lopuksi paljastuu, että Ebolilla on ollut salasuhde Filip II:n kanssa. Se tekee Ebolista entistä ristiriitaisemman hahmon, sillä hän on pettänyt sekä kuningattaren että itsensä.

Dorothea Spilger on prinsessa Eboli. Kuva: Emma Suominen
* *
Kaikki nuo juonittelut – muun muassa bassojen (Filip II ja Suurinkvisaattori) taistelun sekä Don Carloksen ja Rodrigon komeat ystävyyden- ja vapaudenkaipuuduetot – voisi jotenkin hyväksyä, jos pysyttäisiin 1500-luvulla. Oopperan tapahtumat on kuitenkin siirretty 1960-luvulle Francon Espanjaan. Niinpä saamme kuulla esimerkiksi Filip II:n monologin hänen katsoessa samalla televisiota, jonka kuva pätkii ja pikselöityy. Lavastuksessa käytetään videokuvaa muutenkin välillä häiritsevällä tavalla.
Onneksi kuitenkin musiikki ja ensiluokkaiset solistit tekevät Kansallisoopperan illasta unohtumattoman. Don Carlos on täynnä vaikuttavia aarioita, duettoja ja ensemble-kohtauksia, jotka ovat Verdin hienoimpia sävellyksiä.
Jukka Kallio
* *
Don Carlos
- Musiikki Giuseppe Verdi
- Libretto Joseph Méry ja Camille du Locle, Friedrich Schillerin näytelmän mukaan
- Musiikinjohto Hannu Lintu ja James Hendry
- Ohjaus Davide Livermore
- Lavastus Gio Forma
- Puvut Mariana Fracasso
- Valaistus Antonio Castro
- Videosuunnittelu D-Wok studio
Päärooleissa
- Filip II Timo Riihonen
- Elisabet de Valois Nina Bezu
- Don Carlos Andrea Shin
- Rodrigo Andrey Zhilikhovsky
- Prinsessa Eboli Dorothea Spilger
- Tebaldi Elisaveta Rimkevitch
- Suurinkvisiittori Volodmyr Tyshkov
Ensi-ilta Kansallisteatterissa 31.1.2025. Esityksiä 6.3.2025 asti. Esityskalenteriin täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kotiin ei päästy milloinkaan – arviossa Kansallisteatterin Muistopäivä
TEATTERI | Elli Salon Muistopäivä-näytelmä Kansallisteatterissa kertoo suomaisloikkarien loputtomasta matkasta Neuvostomaassa.
Ääntä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita – arviossa Maria Ylipään kabaree-esitys Poikkisahattu nainen
MUSIIKKITEATTERI | Maria Ylipään loistava lauluääni taipuu laulelmista hevirokkiin. Poikkisahattu nainen on kabaree naisen elämästä lasten, miehen ja koiran kanssa.
Elämän moniosaajat kimpussamme – arviossa Tukkateatterin kantaesitys Haittaako, jos kysyn?
TEATTERI | Tukkateatterin pikkujoulukabaree Haittaako, jos kysyn? on syntynyt näyttelijöiden omista kokemuksista.
Waltteri Torikan baritoni soi kaikki tunteet rintamien välissä – arviossa Ihminen parhaan kykynsä mukaan
OOPPERA | Joel Järventaustan ja Tommi Kinnusen pienoisooppera päästää kokemaan sotilaan kauhun ja kaipuun. Turun Saaristo-ooppera vieraili Kansallisoopperan Alminsalissa.




