Kuva: Stefan Bremer

Kaarlo Bergbom (1843–1906) oli ennen kaikkea teatterimies. Bergbom perusti Poriin Suomalaisen teatterin sekä Suomalaisen Oopperan, joka toimi vuoteen 1879.

Suomalainen teatteri muuttui myöhemmin Kansallisteatteriksi, josta Tiina Puumalaisen ja Hanna Suutelan käsikirjoittama näytelmä Kaarlo Bergbomin kootut kärsimykset kertoo.

Mitään Kaarlo Bergbom ei tehnyt yksin. Mukana oli erityisesti hänen siskonsa Emilie Bergbom. Toinen sisko Augusta af Heurlin oli nainut rahaa ja rahoitti osaltaan uutta teatteria.

* *

Huhtikuussa vuonna 1902 Kansallisteatterin rakennus on valmis ja ensimmäinen suomenkielinen teatteri avataan, kunhan Painoasiain ylihallituksen tarkastaja antaa luvan. Painoasiain tarkastaja voi kieltää teatterin avaamisen, jopa teatterin perustamisen. Hänen mielestään Suomen Kansan Kansallisteatteri on jo nimeltään epäilyttävä, ja ohjelmisto on vieläpä kokonaan suomenkielistä.

Kaarlo, Emilie ja Augusta odottavat teatterin kantahenkilöiden kanssa lupaa järjestää Kansallisteatterin avajaiset.

Arkistojen ja historian teksteistä ideansa saanut näytelmä on osuva ja ajankohtainen kuvaus teatterin ja taiteen maailmasta. Näytelmässä esiintyy todellisia henkilöitä kulttuurihistoriasta, kuten kirjailija Jalmari Finne, näyttelijä Oskari Vilho ja diiva Ida Aalberg. Toinen diiva, näyttelijöiden kouluttaja Kaarola Avellan naureskeli Aalbergin elkeille ja ideoille. Arkkitehti Sebastian Gripenberg mahdollisti Kansallisteatterin rakentamisen, ja rakennuksen suunnitteli arkkitehti Onni Törnqvist.

Kristiina Halttu, Juha Varis ja Sari Puumaainen. Kuva: Stefan Bremer

* *

Näytelmän päärooleissa ovat kuitenkin Bergbomin sisarukset. Kaarlo tiesi mitä halusi, oli herkkä aavistamaan asioita ja rohkea toimimaan suomalaisen teatterin perustamisen ja kehittämisen puolesta. Bergbom myös kirjoitti näytelmiä ja tarinoita.

Näytelmässä isosisko Emilie lupaa äidin kuolinvuoteella huolehtia viidestä nuoremmasta sisaruksestaan ja myös teki niin. Emilie oli suomalaisuusaatteen ja naisasian kannattaja eikä salannut sitä. Sari Puumalaisen laulu aiheesta on puhutteleva.

Emilie toimi muiden töidensä ohessa veljensä kanssa Kansallisteatterin johtajana ja huolehti myös muista käytännöistä.

Näytelmä kertoo monipuolisesti Kansallisteatterin alkuajasta. Lava oli kokonaisuudessaan käytössä. Oli musiikkia, laulua, tanssia ja voimakkaita mielipiteitä, jotka ovat tänäkin päivänä ajankohtaisia, valitettavasti.

Täytyykö jälleen säästää kulttuurista ja teatterista? Me, jotka olemme koko elämämme nauttineet erilaisista kulttuuritapahtumista tiedämme, että omatkaan rahat eivät ole koskaan menneet hukkaan. Naurun ja itkun ohessa olemme saaneet ajatuksia ja sivistyneet.

Kuva: Stefan Bremer

* *

Kaarlon ja Emilien rooleissa nähdään Juha Varis ja Sari Puumalainen. Molemmat ovat rooleissaan loistavia ja toisiaan tukevia. Kristiina Halttukaan (Augusta) ei jää taustalle; hänellä on paljon sanottavaa ajasta ja sen mahdollisuuksista. Jokainen näyttelijöistä saa voimaa rooliinsa huumorin ja draaman kautta.

Jalmari Rinnettä esittävä Carl-Kristian Rundmanin osaa olla hassu mies, joka osasi kirjoittaa ja nauraa myös itselleen. Maria Kuusiluoma näyttäytyy Ida Aalbergin roolissa sataprosenttisena diivana, joka tietää miten saada huomiota, rooleja ja varallisuutta. Paula Siimes on Kaarola Avellanin roolissa vahva ja vakuuttava opettaja, joka tietää paikkansa kokonaisuudessa.

Linnea Leino (Amanda) on uskottava epävarmana nuorena, joka haluaa näyttelijäksi. Harri Nousiainen on tarkastajana porukan yllättäjä ja laulaa todella komeasti.

Taustalla häärii joukko näyttelijöitä J. H. Erkon juhlanäytelmästä Wäinö ja Pohjolan häät. Mukana menossa on myös teatterin henkilökuntaa ja johtokunnan jäseniä.

Kaarlo Bergbomin kootut kärsimykset on hauska, komeasti toteutettu näytelmä, joka kertoo komiikan ja draaman kautta suomenkielisen teatterin ja kulttuurielämän tärkeistä tapahtumista ja ihmisistä. ”Suurtarkastajan” puhe sensuurista, kielloista, käskyistä ja kulttuurin säästöistä on näytelmän loppukohtauksessa niin vaikuttava, että saa kyyneleet silmiin konkarillekin.

Käsiohjelma ansaitsee erityiskiitoksen. Harvoin saa luettavakseen niin antoisan historiikin näytelmän käsittelemistä tapahtumista ja ihmisistä.

Maija Kääntä

Kaarlo Bergbomin kootut kärsimykset

• Ohjaus Tiina Puumalainen
• Käsikirjoitus Tiina Puumalainen
• Käsikirjoitus Hanna Suutela
• Lavastussuunnittelu Teppo Järvinen
• Pukusuunnittelu Heli Hynynen
• Musiikki Joakim Berghäll
• Valosuunnittelu Kalle Ropponen
• Äänisuunnittelu Esa Mattila
• Koreografia Osku Heiskanen
• Naamioinnin suunnittelu Anna Pelkonen
• Rooleissa Kristiina Halttu, Maria Kuusiluoma, Linnea Leino, Petri Liski, Esa-Matti Long, Harri Nousiainen, Sari Puumalainen, Carl-Kristian Rundman, Paula Siimes, Timo Tuominen, Juha Varis, Joakim Berghäll

Ensi-ilta Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 2.4.2025. Esityksiä 1.11. asti. Lisätietoja täältä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua