Ella Numminen ja Anton Avela. Kuva: Patrick Stycz
TEATTERI | Pieni Fea-koira on satuttanut tassunsa ja tepsuttajan pitää levätä. Niinpä perheen lapset päättävät yllättää tämän pienellä juhlalla.
”Pölyhuiskat, rätit ja harjat saavat kyytiä ja oman koreografian.”
ARVOSTELU
Juhlapäivä
- Käsikirjoitus, ohjaus ja visuaalinen suunnittelu: Katarina Stycz
- Näyttelijät: Anton Avela ja Ella Numminen
- Kantaesitys: Teatteri Mukamas 29.2.2024
Jokainen päivä on terveelle ihmiselle juhlaa, mutta mikä se erityinen juhlapäivä olisi?
Tamperelaisen Teatteri Mukamaksen Juhlapäivässä pieni Fea-koira on satuttanut tassunsa ja tepsuttajan pitää levätä. Niinpä perheen lapset päättävät yllättää tämän pienellä juhlalla.
Ja mitä siihen tarvitaan?
Ei ainakaan siivousta, vaan kakku, tanssia ja musiikkia.
Siivousta ei tilata, vaan se tehdään. Ja siitä puuhasta syntyykin tarinan riemukkain samba.
Pölyhuiskat, rätit ja harjat saavat kyytiä ja oman koreografian.
Tässä kiteytyy mukamaslaisen näyttämöajattelun ydin: tehdään oikeasti leikisti oikeita asioita hyvin valitulla rekvisiitalla, ja kaikkeen tähän sisältyy pieni opetus. Siivoaminen on välttämätöntä ihmisasumuksissa, mutta kaiken voi tehdä ilolla.
Anton Avela ja Ella Numminen pitävät 35 minuutin esityksen tiukassa rytmissä. Henrika Niemisen läpisäveltämä juttu on täysin näyttelijöiden taimauksen varassa. Marakassit, rytmimuna, ksylofoni ja triangeli riittävät soittopeleiksi taiten käytettynä.
Tämä on myös Mukamaksen tavaramerkki, vähemmän on aina enemmän ja korvat pitää herkistää kuunteluun, eikä tukkia mökällä.
Synttärikakkua leivotaan tavalla, joka tarhaikäisiin vetoaa taatusti. Pehmomunat, -luumut, -mansikat ja -purjot (purjot, kyllä) sinne solahtavat siinä kuin näkymättömät jauhotkin.
Ja mikä kakku siitä syntyykään 276 asteessa! Leikki korjaa liekitetynkin herkun.
Voin kuvitella mikä määrä pehmokakkuja leivotaan esityksen jälkeen päiväkodeissa.
Ensialkuun vierastin vähän valmisesineiden estetiikkaan turvautuvaa näyttämökuvaa.
Mutta toiminta puhdisti näkymää ja näyttelijät vetäisivät puolelleen.
Esitys ei jätä myöskään katsojia toimettomiksi. Rytmissä on pysyttävä ja äänijänteet avattava.
45 vuotta täyttävä Mukamas aloitti juhlavuotensa raikkaasti tekemistään uudistaen. Syksyllä on taas luvassa Mukamas-festivaalikin.
Anne Välinoro
Juhlapäivä
- Käsikirjoitus, ohjaus ja visuaalinen suunnittelu Katarina Stycz
- Musiikki Henrika Nieminen
- Koreografia Raisa Kekarainen
- Valosuunnittelu Juha Kaijomaa
- Näyttelijät Anton Avela ja Ella Numminen
- Juliste, käsiohjelma ja valokuvat Patrick Stycz
Kantaesitys Tampereen Teatteri Mukamaksessa 29.2.2024. Esityksiä 7.4. asti. Esityskalenteriin tästä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kun on elämän saanut, siitä on pidettävä huolta – arviossa Hämeenlinnan teatterin Ronja Ryövärintytär
TEATTERI | Hämeenlinnan teatterin ensi-iltanäytelmä on uskollinen ja visuaalisesti näyttävä tulkinta Astrid Lindgrenin iki-ihanasta tarinasta.
Humppati pomppati raisu runoreissu kellarissa – arviossa TTT:n Haitulan matkassa
TEATTERI | Kirsi Kunnaksen runohin perustuva Haitulan matkassa on levähdyshetki arjesta. Hämmästely virkistää kummasti.
Mintun makuinen murha kelpaa aikuisillekin – arviossa Mari Luoman Olivia & Icarus -nuortendekkari
KIRJAT | Mysteerimestarit Olivia ja Icarus on Mari Luoman uusi nuorten dekkarisarja, jossa eripurainen etsiväkaksikko selvittelee murhamysteeriä tyttökoulussa.
Lasten iloista anarkismia ja villiä vauhtia lavalla – arviossa Komediateatterin Peppi Pitkätossu
TEATTERI | Hengästymättä Annika Junno kiipeilee Peppi Pitkätossuna ketterästi ympäri lavasteita, tanssii ja seisoo käsillään eli on liikkeessä koko ajan.