Ella Numminen ja Karri Karjalainen. Kuva: Katarina Stycz

Metsän tärkeys hyvinvoinnissamme alkaa meille suomalaisille valjeta toden teolla sitä mukaa, kun avohakkuut lisääntyvät vihreän kullan tehdessä kauppansa nyt ennätystahtiin.

Mihin katosi lempipaikkani vaellusreitin varrella? Miksi kesämökin läheinen mäntyrinne on muuttunut kannokoksi ja rankakasoiksi?

Vanhaa metsää, sitä kunnon lajirunsasta ikimetsää on enää kymmenisen prosenttia metsäpinta-alasta.

Teatteri Mukamaksen syystervehdys kajahtaa metsästä. Hyvä niin, sillä metsäkasvatus kannattaa aloittaa jo pienestä. Jos sattuu asumaan puustoisella alueella, ensimmäiset majathan sinne väsätään ja metsän ekologia tulee maakosketuksella tutuksi.

Varvut, sammaleet, pieneliöt, ne kuuluisat kunttamadot, joita ilman hajotustyötä ei tapahtuisi ja kaikki isommat eläimet kuoriaisista lintuihin ja jäniksistä oraviin ovat vieressä.

Metsän arvoitus aukeaa Anna-Liisa Tarvaisen nukeilla. Kuva: Katarina Stycz

* *

Metsän arvoitus kuljettaakin juuri jäniksen ja oravan kanssa pitkin polkuja. Orava löytää linnun kuljettaman aarrekartan ja matka etsintään alkaa, kun jänökin lähtee kaveriksi.

Pitkän, mutkittelevan ja esteiden yli käyvän taipaleen jälkeen aarre löytyy, mutta minkälainen, jätetään se arvoitukseksi. Hetkeksi kadotettu ystävä osoittautuu kuitenkin kultaakin kalliimmaksi.

Liisa Hytin, Karri Karjalaisen ja Ella Nummisen – kaikki musiikkiteatterin ja laulun pitkän linjan ammattilaisia – trio soittaa ja laulaa musiikin poluille elävin instrumentein, kitaralla, ukulelella, melodikalla, huilulla, ksylofonilla, rummuttaen ja erilaisin tehostesoittimin. 

Uskon, että lapsille on valtava rikkaus päästä seuraamaan tätä yhtyettä instrumentteineen silmän- ja korvanmitalla vierestä. Trio eläytyy musisointiin lempeällä otteella ja vaihtaa nukkien puoleen sujuvasti.

Dramaturgiaa syntyy dialogia enemmän Ringa Aarimon sovituksista ja äänimaailmasta, jossa huhuillaan, juostaan karhua pakoon, kuullaan rasahduksia ja iloitaan eri lajeista eri rytmein.

Pientä luontotietoutta olisi voinut tarinaan upottaa enemmänkin. 

Mitä kaikkea löytyy aluskasvillisuudesta? Mikä on puun tärkein tehtävä?

Liisa Hytin, Karri Karjalaisen ja Ella Nummisen trio soittaa Teatteri Mukamaksen uutuuteen metsän sävelet. Kuva: Katarina Stycz

* *

Katarina Styczin koostama ja ohjaama esitys on visuaalisesti elämys, kuin dioraama, jossa aidot kannot saavat seuraa virkatuista ja huovutetuista mättäistä.

Niihin upotettua työmäärää voi vain äimistellä.

Reijo Tallgrenin toteuttama huikea takafondi romantiikan ajan metsämaisemiin luo vanhan ajan rauhaa esityshetkeen.

Ollaan hetki pois pahasta maailmasta ja lumoudutaan Anna-Liisa Tarvaisen luomien perin sympaattisten ja toimivien kahvanukkien, jänön ja oravan, sekä pienempien metsänasukkaiden, linnun, hiiren ja muurahaisen kanssa sadun maailmasta.

Karhu jää onneksi vain kartalle. Hienoa, että esitys houkuttelee lapsen myös fyysisen kartan äärelle. Siinä onkin kääntelemistä ja hahmottamista enemmän kuin ruudun pallerossa.

Olla kartalla ei ole ihan helppo juttu.

Anne Välinoro

Metsän arvoitus

• Käsikirjoitus, ohjaus ja visuaalinen suunnittelu: Katarina Stycz
• Nuket: Anna-Liisa Tarvainen
• Äänisuunnittelu: Ringa Aarimo
• Valosuunnittelu: Juha Kaijomaa
• Näyttelijät: Liisa Hytti, Karri Karjalainen ja Ella Numminen

Kantaesitys Tampereen Teatteri Mukamaksessa 3.10.2025. Esityksiä 18.10. asti. Esityskalenteriin tästä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua