Kari Suomalainen piirsi, mutta ihan mitä hyvänsä rasistista väitettä ei sentään Hesarikaan sietänyt

Tässä syntyy poliitikon ja julkisuuden henkilön pää. Kuva: Anne Välinoro

Idea on mainio, toteutus rohkea ja katastrofeille altis – kas kun estradilla häärää yksi mies kaiken haltijana, nukketeatteriin erikoistunut Riku Laakkonen.

Pilapiirtäjä Karin (1920–1999) kirpeä ja aaltoja nostanut sanoma sai valtiovallankin selittelemään suhdettaan Neuvostoliittoon ja Karin monikymmenvuotisen työnantajan Helsingin Sanomat pistämään lopulta suitset miehelle, jolle itse Aatos Erkko oli luvannut: tähän poikaan ei sitten kosketa.

Kari otti lopputilin ja piirteli pienempiin lehtiin mitä tykkäsi.

Ihan mitä hyvänsä rasistista väitettä ei sentään Hesarikaan sietänyt uusien, globaalien tuulien puhaltaessa ja pakolaisten löytäessä Suomen.

Sodan eturintamassa piirroksiaan tehneelle Kari Suomalaiselle oli ilmeisesti mahdoton käsittää, että joku voisi jättää isänmaansa ja etsiä tyventä jalansijaa vaikka maailman ääristä päästäkseen kidutuksesta, terroriteoista ja loputtomasta sodasta.

Tästä kuvasta Helsingin Sanomat, Karin työnantajakin hermostui. Kuva: Anne Välinoro

* *

Mutta Mustahattuinen mies? Kari piirsi itsensä tuumailevaksi häiriköksi, pitkään hattuunsa uppoavaksi taiteilijanvintiöksi. Kari-paviljongin esityksessä Mustahattuinen on pitkä piirtäjä Jaana Suorsa, joka on suuri oivallus koko esitykseen.

Hän piirtää livenä Karin tyylillä ydinhahmot näytelmään, UKK:sta Josip Broz Titoon. Piirrokset vievät dramaturgisina lennokkeina kokonaisuutta eteenpäin tyylillä ja rennosti.

Riku Laakkonen esittää luennoitsijaa, joka tahallisen vaikeaselkoisesti lähtee fläppitauluineen matkaan Suomen poliittiseen historiaan. Luennoitsijalla on tietenkin turvamaski, välillä kevyempi, välillä kaivos- ja hitsarisarjaa.

Laakkonen on varma esiintyjä. Ehkä viimeinen esitys toi intensiteettiin vähän liikaa höyryä, joka nosti läsnäoloa turhaan sirkustirehtööri-moodiin.

Laakkonen nostelee ja kääntelee kaapeista, sermien takaa ja etunäyttämöltä esiin Karin luomia rakastettuja tyyppejä poliitikoista Römpän ukkoon, pultsarikaksikkoon ja sopuleihin.

Ne toimivat pelkkinä kaksiulotteisina karikatyyriplansseina, kun käyttäjä on taitava. On tajuttava ensin nuken mekanismi, ennen kuin sillä alkaa näytellä. Ja jos mekanismia ei ole, on keksittävä liikekieli vaikka sanomalehdelle.

* *

Esitys ponnahtelee mukavasti myös paviljongissa olevan Kari-pilapiirrosnäyttelyn ideakoosteiden, piirrosten ja informaation välillä.

Käytännössä esitys kertaa loistavan näyttelyn pääkohdat, Karin asettumisen valtakunnan irvileuaksi, poliittiset järistykset ja Karin kynän peitsenä, Amerikasta myönnetyn parhaan piirtäjän palkinnon, pilapiirros-Oscarin Volgan lauttureita mukailevasta kuvasta ja äkkiväärät kommentit.

Visavuoren Kari-paviljongissa näyttely jatkuu, mutta esitys jäi tauolle. Toivottavasti se nähdään viimeistään keväällä uudestaan. Näin oivaltaen tehtyä esine- ja nukketeatteria kohtaa harvoin.

Anne Välinoro

Näin Kari kiteytti Paasikiven muiston. Kuva: Anne Välinoro

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua