Kuva: Kari Sunnari

Tunnustan heti alkuun, että intohimoisena tanssin ystävänä ei tanssiteatteri siltikään ole suosikkini taiteen muodoista. Mutta kun tanssiin yhdistetään Suistamon Sähkön energia ja Palomyllyn taitavat muusikot sekä Tampereen Yhteiskoulun lukiolaisten rohkeus, syntyy todellakin uskomaton käärmeenpääntallaajien messu.

Hanurinero Anne-Mari Kivimäen alkuperäiseen ideaan perustuvan esityksen on ohjannut Marjo Kuusela. Huimaavaa koreografiaa on johtanut Reetta-Kaisa Iles ja uutta musiikkia säveltänyt jo edellä mainittu Kivimäki.

Illan esitys ei suinkaan alkanut vasta valojen sammuttua katsomossa, vaan katsojat pääsivät jo yleisölämpiössä mukaan nuorten riehakkaaseen mielentilaan. Lukiolaiset johdattivat katsojat Tampereen Työväen Teatterin saliin, jonka lähes tyhjä lava sai hetken päästä vimmaisen vaihteen päälle ja yleisön hytkymään musiikin tahdissa.

Kuva: Kari Sunnari

Esityksen juoni on kiinnostava. Käärmeenpääntallaajat vie katsojan muutaman sadan vuoden takaiseen Suomeen, jossa uskolla oli suuri rooli. Etelä-Pohjanmaalla, Kuortaneella, syntyi 1800-luvulla herätysliikkeen kaltainen uskonnollinen liike, joka perustui iloon. Ottamatta huomioon, että jäsenet odottivat maailmanloppua 1800-luvun lopussa, oli vasulaisten tapaamisissa tärkeintä tanssia, polskata, siihen asti, kunnes pyörtyivät.

Vasulaisuuden ympärillä esiintyi salaperäisyyttä ja mystiikkaa, ja siksi siitä oli liikkeellä erilaisia huhuja, joista osa oli totta, osa ei. Juorut vahvistuivat, koska kuka tahansa ei päässyt mukaan vasulaisten iltamiin, vaan niihin kuljettiin salaisia polkuja, uskon juntuja, pitkin. Katsojalle arvoituksellinen liike jää selittämättömäksi, kun esityksen loppua kohti soitto ja tanssi vie mennessään. Miten lopulta kävi Herkolle, entä Leenalle?

Kuva: Kari Sunnari

Illan parhaisiin hetkiin kuului Suistamon Sähkön dynaaminen Kutsu, joka jo viime kesänä sai Provinssin Amfiteatterin katsojat haltioituneeseen tilaan. Pekko Käpin ja K:H:H:L:n menevä Ikoni muutti esityksessä muotoaan ja kosketti Käpin rauhallisen laulun ja Ville Rauhalan basson yhdistelmänä. Patrik Riipisen tanssisoolo keskellä yleisöä oli maaginen, yhtä aikaa surullinen ja voimakas.

Käärmeenpääntallaajat on kokonaisuus, jonka pienet yksityiskohdat ja suuren lavan täyttävät tunteet täydentävät toisiaan lumovasti. Folk Extremen sivuilta löytyy lisää tietoa vasulaisuudesta.

Ol iloone!

Petra Stolt

PS. Esityksen lopussa tykkiläiset mainostivat omaa musikaaliaan, Käärmeenpääntallaajat II:sta, joka saa ensi-iltansa Nätyn Teatterimontussa 17.5.2023. Liput tulevat myyntiin huhtikuussa.

Käärmeenpääntallaajat

• Esitysdramaturgia ja ohjaus Marjo Kuusela
• Musiikki Anne-Mari Kivimäki
• Koreografia Reetta-Kaisa Iles
• Lavastus-, valo- ja videosuunnittelu Janne Teivainen
• Pukusuunnittelu Mirkka Nyrhinen
• Äänisuunnittelu Antti Puumalainen
• Lavalla Johanna Elovaara, Reetta-Kaisa Iles, Tuomas Juntunen, Taito Hoffren, Anne-Mari Kivimäki, Pekko Käppi, Ville Rauhala, Antti Puumalainen, Riikka Puumalainen, Timo Saari, Patrik Riipinen ja Tampereen Yhteiskoulun Lukio (TYK) ja yllätysesiintyjänä tanssitaiteilija ja koreografi Ari Numminen
• Yhteistuotanto Folk Extreme, Tampereen Työväen Teatteri, Espoon Kaupunginteatteri, Tanssiteatteri Tsuumi, Tampereen Yhteiskoulun Lukio (TYK)
  

Ensi-ilta 16.3.2023. Esitykset Tampereen Työväen Teatterissa 17.–18.3. ja Espoon Kaupunginteatterin Revontulihallissa 4.–19.4.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua