Glitterpommi purskauttaa sisaruuden ilosanomaa – Nunnia ja konnia Vaasassa

Kuvat: Linus Lindholm

Kukapa olisi uskonut vielä seitsemän vuotta sitten, että Vaasasta tulee yksi maamme merkittävimpiä musikaalikaupunkeja?

Musiikkiteatterin nousukauden käynnisti vuonna 2017 Vaasan kaupunginteatterissa ensi-iltansa saanut Billy Elliot, joka nosti myös katsojamäärät aivan uudelle tasolle. Virtuoosimainen ohjaaja Jakob Höglund ohjasi Billy Elliotin lisäksi Vaasassa neljä muuta tuotantoa, jotka keräsivät kiitosta sekä yleisöltä että kriitikoilta.

Tämän syksyn musikaali-ilottelu on 1990-luvun komediaan perustuva Nunnia ja konnia (Sister Act), joka tarjoaa runsaasti säihkettä ja musiikin riemua pimeneviin iltoihin.

Whoopi Goldbergin tähdittämässä elokuvassa oli paljon musiikkia, mutta varsinaiseksi musikaaliksi käsikirjoitus taipui vuonna 2006. Yksi elokuvan kantava idea oli versioida tunnettuja soul- ja discohittejä, jotka musikaalissa korvautuvat Oscar-palkitun Alan Menkenin kappaleilla. Käsikirjoitus on Cheri ja Bill Steinkellnerin, ja laulujen englanninkielisistä sanoista vastaa Glenn Slater.

* *

Vaasassa Nunnia ja konnia on toteutettu erittäin viihdyttävästi. Ohjaaja Tiina Puumalainen työryhmineen käyttää saumattoman elämyksen luomiseen kekseliäitä näyttämökikkoja, joista voi nauttia jo sinällään. Discopallot laskeutuvat katosta, lasimaalausikkunat luovat harrasta tunnelmaa ja luostarin karu ruokapöytä nousee näyttämön etuosasta. Puff! Katsoja viedään miljööstä toiseen kuin taikaiskusta.

Myös kaupunginteatterin orkesteri tekee jälleen taattua ja tasalaatuista työtä Sauli Perälän johdolla. Musikaalissa toki muuta ei sovi odottaakaan. Koreografina on Osku Heiskanen, jonka ohjauksessa nunnien lanteista löytyy vähitellen joustoa, joka loppua kohti yltyy suorastaan villiksi hetkutukseksi.

* *

Hyväkään musikaali ei silti toimisi ilman tarinaa. Nunnia ja Konnia kertoo Deloris Van Cartierista (Milla Kangas), joka todistaa nilkkimäisen miesystävänsä tekemää kylmäveristä murhaa ja joutuu sen tähden pakenemaan henkensä edestä. Hänen entinen luokkatoverinsa konstaapeli Ricky Souther kätkee Deloriksen nunnaluostariin, josta gangsterijengi ei varmasti keksi etsiä tätä. Ainut ongelma suunnitelmassa vain on, että laulajatähteydestä haaveileva Deloris ei pysty pitämään kynttiläänsä vakan alla, joten ei aikaakaan, kun konnat jo ovat hänen jäljillään.

Sitä ennen Deloris on kuitenkin onnistunut mullistamaan luostarin elämän perinpohjaisesti. Hän onnistuu kaivamaan nunnakuoron epävireisestä hyminästä esiin svengaavan viihdeköörin, joka vastoin kaikkia todennäköisyyden lakeja ja ennakkoluuloja hitsautuu sisarellisesti yhteen.

Elokuvan parasta antia musiikin lisäksi olivat herkulliset kulttuurilliset yhteentörmäykset sekä oman äänensä ja rohkeutensa löytäminen. Näissä kohtaa Vaasan kaupunginteatterin sovitus ei petä: odotukset saavat täyttymyksensä jo ensimmäisen puoliajan lopussa, kun nunnakuoro riehaantuu harmoniseen ylistykseen.

* *

Musikaali on kestoltaan sinänsä parahultainen (2 tuntia ja 45 minuuttia väliajan kanssa), mutta tarinan kertomiseen olisi riittänyt hieman lyhyempikin aika. Muutama konnien laulunumero tuntuu venytetyltä, ja katsojana toivoo, että niissä olisi uskallettu käyttää rohkeasti saksia.

Samoin konnapomo Curtisin paloittelu- ja grillausfantasioista kertovan kappaleen kohdalla olisin käyttänyt erityistä harkintaa: misogynististen sanoitusten esittäminen huumorina ei oikein toimi vuonna 2023, ainakaan, jos ei ole varmistettu, että härski läppä menee myös esityksellisesti niin överiksi, että vitsin perillemeno on taattu.

Kaiken kaikkiaan Nunnia ja konnia jättää silti virkistyneen olon, kuin olisi käynyt ensin luostarissa meditoimassa ja heti sen päälle 1970-luvun discossa joraamassa.

Nadia Paavola

Nunnia ja konnia Vaasan kaupunginteatterissa. Esityksiä 30.12.2023 asti Esityskalenteriin tästä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua