Heikki Hela ja Ilkka Heiskanen. Kuva: Harri Hinkka

Klassikko on klassikko, vaikka voissa paistaisi? Sherlock Holmesin seikkailuja on nähty erilaisina tv-, elokuva-, animaatio- ja teatterisovituksina aina 1890-luvun lopusta saakka. Ensimmäinen Sir Arthur Conan Doylen Holmes-romaani julkaistiin jo vuonna 1887, siinä salapoliisi aisaparinaan John Watson selvittää mormonimiehen murhaa.

Komediateatterin versio Baskervillen koirasta (alun perin v. 1901) perustuu Ken Ludwigin sovitukseen. Ludwig on Sir Arthurin tuotannon lisäksi adaptoinut niin Robin Hoodia kuin Hercule Poirotiakin ja on tunnettu nimenomaan komediallisesta otteestaan. Yhdistettynä Ludwigin huumoriin ja Komediateatterin taitoon saada katsoja jännittymään (Ghost Stories vuonna 2019 oli mainio kauhupläjäys!) onkin paholaismaisen koiran piinaaman suvun tarina kiehtova ja otteessaan pitävä esitys.

Baskervillen koiran on ohjannut teatterinjohtaja Panu Raipia. 37 eri roolia pyörittävät Ilkka Heiskanen, Heikki Hela, Veera Degerholm, Jere Riihinen ja Aku Sajakorpi – tosin kaksi ensimmäistä keskittyvät vain Holmesin ja Watsonin rooleihin.
Lavastussuunnittelija toiminut Oskari Löytönen ansaitsee kiitoksen lavasteista, joita ei pyöritellä ja käännellä edestakaisin, vaan kokonaisuus toimii maltillisesti pienillä, siirrettävillä elementeillä. Joskus lavasteiden vaihto vie yleisön katseen väärille poluille, mutta kun lavastuksessa keskitytään vain olennaiseen ja siihen lisätään tyylikäs, Jussi Kamusen video- ja valosuunnittelu, saa katsoja keskittyä tarinaan, jota maustaa eri alan ammattilaisten työ.

Kuva: Harri Hinkka

Sherlock Holmesin (Ilkka Heiskanen) puheille tuodaan Henry Baskerville (Jere Riihinen), jonka sukua Baskervillen kartanossa on vainonnut valtava, demoninen koira. Henry Baskervillen puolesta pelätään, sillä hän on perinyt kartanon Charles Baskervilleltä, joka joutui verikoiran hampaisiin ja kuoli. Peloton Baskerville lähtee Devonin ja kohtaa monta Veera Degerholmin ja Aku Sajakorven esittämää, epäilyttävää hahmoa. Onneksi Sherlock Holmes pyytää ystäväänsä Watsonia mukaan suojelemaan nuorta Baskervillea.

En itse kuulu ääneennaurajien koulukuntaan, mutta Baskervillen koiraa ei voinut katsoa nauramatta. Degerholmin, Sajakorven ja Riihisen täsmälliset hassuttelut iskivät kikatushermoon. Vaihdot roolista toiseen olivat nopeita, mutta komediapakki hoiti suorituksen moitteitta.

Kaksitasoisen esityksen toisella puolen esiintyivät Ilkka Heiskanen ja Heikki Hela. Heiskanen oli uskottava Sherlock Holmes, joka raudanlujana pysyi salapoliisiroolissaan. Mutta entäs sitten Heikki Hela. Hela oli esityksen sydän! John Watson on perinteisesti Holmesin salapoliisitarinoiden kertoja, joka luo tarinalle raamit. Helan esittämällä Watsonilla oli pilkettä silmäkulmassa, mutta silti ote oli rennon rauhallinen.

Menkää teatteriin! Unohtakaa arki ja makaronilaatikot, nauttikaa kaksi tuntia ammattimaisesta teatterista! Elämä on sen jälkeen taas hetken hellempi.

Petra Stolt

Kiitosten aika. Kuva: Petra Stolt

Baskervillen koira

• Käsikirjoitus: Arthur Conan Doyle – Ken Ludwig
• Ohjaus: Panu Raipia
• Lavastus: Oskari Löytönen
• Pukusuunnittelu: Kaisa Savolainen
• Maskeeraus- ja kampaussuunnittelu: Johanna Paakkanen
• Valo- ja videosuunnittelu: Jussi Kamunen
• Äänisuunnittelu: Janne Pärnänen
• Tarpeistosuunnittelu: Annikaisa Pietilä
• Rooleissa: Ilkka Heiskanen, Heikki Hela, Veera Degerholm, Jere Riihinen ja Aku Sajakorpi.

Ensi-ilta Tampereen Komediateatterissa 15.10.2022. Esityksiä on huhtikuuhun 2023 asti. Esityskalenteriin tästä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua