Angelica ja kuumat paikat. Kuva: Matti Vahtera

25. Mukamas-nukketeatterifestivaali on taas saatu pakettiin. Pienteatteri on toiminut Tampereella 45 vuotta ja yli puolet siitä ajasta se on sitkeästi tuonut Tampereelle visuaalisen teatterin Teatterisyksyn.

Mitä Teatterikesä tarjoaa perinteisemmän draaman ystäville, sen kansainvälinen Mukamas-festivaali täydentää vaihtoehtoisen teatterin huippuluokan esityksillä.

Ja niillä läheltä katsottavilla, intiimiin tilaan ja erityisiin käsittelytapoihin perustuvilla.

Jos Mukamas itse tekee keskitien vakaata, mutta erittäin huolellista ja lapsiystävällistä nukke- ja esineteatteria, festivaalivalinnoissaan se aina ollut syli avoinna kaikenlaisille teatteriteoille.

Muistan vuosien varrelta edelleen häkellyttäviä lavanäkyjä.

Niihin kuuluvat monet tshekkiläisen huipputeatteri Drakin kokoillan esitykset täyden ensemblen esiintyjäryhmällä Pinokkiosta tshekkiläisiin kansansatuihin, visuaalisesti häkellyttävät yhden hengen soolot, pyromaanista kertovan, ihmisen kokoisilla nukeilla toteutetun tosipohjaisen tarinan, kerrontaa vesihanoilla ja mitä kummaa, animointia pelkällä paperilla, revityillä suikaleilla, vedellä ja valoa läpäisevillä kalvoilla.

Tänä vuonna yhteistyö helsinkiläisen Nukketeatteri Sampon kanssa auttoi vaativien ulkomaisten esitysten tuonnissa.

* *

Teatterin grand old, tarkemmin ottaen ikinuori lady Mansi Stycz on pitänyt linjansa. 

Teatteri, jolla ei ole palavasieluista johtoa, on turha teatteri. Omilla näkemyksillä on valmis oltava menemään vaikka syteen ja saveen.

Ja hienoja löytöjä teatterin valitsijat ovat onnistuneet etupäässä tekemään.

Niin kuin tämä Angelica ja kuumat paikat.

Ei missään muualla Suomessa voi nähdä sellaista kokeilunhalua teatterissa kuin turkulaisessa Tehdas Teatterissa.

Se on kollektiivi, joka kannustaa erityisyyteen.

Tehdasteatterin kantava voima ja silmä Timo Väntsi on yhdessä monesti palkitun Merja Pöyhosen kanssa kammennut itsensä videovuokraamon ummehtuneimpaan nurkkaan ja kelannut Angelica-elokuvat läpi.

Saahan ne myös lukea.

* *

Timo Vänskä ja Merja Pöyhonen nukettavat. Kuva: Matti Vahtera

Angelica, tuo Aurinkokuninkaankin suosikki, on rintavarustuksineen niin merirosvojen, markiisien kuin talonpoikienkin märkä uni.

Aihevalinta on mitä osuvin visuaaliseen teatteriin. Barokin ajan hovin yltäkylläisyys, seikkailut merellä, vallankumous, matkat maailman ääriin ja aisti-ilot sitovat tätä kaikkea.

Puhumattakaan tämän ajan jatkuvasta kehonmuokkauksesta.

Aivan kerrassaan magnifique!

Rinnakkaistarinaksi Pöyhönen-Väntsi on kirjoittanut nukketeatteriperheen tarinan, josta isä on häippäissyt Pariisiin oman shown’sa herraksi ja äiti ja poika pitävät pystyssä omaa kyseenalaista, 1950-luvulle jämähtänyttä teatteriaan, jossa aina vain esitetään Angelican elämää.

Jopa niin intohimoisesti, että äiti-diiva eläytyy itse päähenkilöksi myös arkena.

Hauskaahan tästä syntyy, vanhan sauvanukketeatterin keinoin punaisten plyyshiverhojen katveessa.

Ja kun sieltä tullaan ulos, otetaan käyttöön ihmisen kokoiset kaapunuket, joita käytetään oman vartalon jatkeena.

* *

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei Angelican matkalta puutu. Kuva: Matti Vahtera

On aina riemastuttavaa nähdä taitajat työssään.

Angelican arvo on paitsi omassa marginaalisessa aiheessaan sukupuolisuuden monia muunnelmia myöten ja sen kirkkaan punaisessa ja vuoroin hämyisessä toteutuksessaan kimaltavine huulineen, myös ja varsinkin Väntsin ja Pöyhosen nuken käsittelyssä.

Se on loistokasta.

He saavat niin peruukin kuin kepinkin puhumaan, nukkien rakastelusta nyt puhumattakaan.

Tarinalla on mittaa reilut kaksi tuntia. Se on vähän liikaa. Ideat näyttäytyvät nyt useaan kertaan. Tarinan sisältökään ei saa enää uutta asentoa loppujuoksutuksissa.

Mutta olipa meillä Angelicaa plaranneilla hauskaa, kuten kabareessa pitääkin olla.

* *

Lena Gousseva ja Pauline Phélix näyttelivät hurmaavilla eläinystävillä Xzartin lumiukkotarinassa. Kuva: Anne Välinoro

Kaikista pienimmille suunnattu ranskalaistarina Lumiukosta, joka halusi tavata auringon, on jo sinällään paradoksi.

Xzart-ryhmän toteutuksessa The Snowman Who Wanted to Meet the Sun mukaan tulevat kaikki ne metsän eläimet, jotka lumiukolta apua saavat ennen tämän lopullista höyrystymistä ilmakehään vuodenaikojen kierron säätämänä.

Herkän sadun voi kokea monella tavalla. Siinä on viitteitä ilmastonmuutoksen aikaan, jolloin luonto vaatisi meiltä erityistä huolenpitoa.

Siinä on myös selvä kehys elämän rajallisuudesta. Pois hiipuminen tai äkkilähtö on kaikkien elollisten kohtalo, mutta osaatko olla elämässä toisten palvelija?

Lumiukko kohtasi matkallaan myös suden. Kuva: Michel Rosenmann

Mutta hyvänen aika näitä Xzartin nukkehahmoja!

Ihastuttavan aidot majava, murmeli, harakka, susi ja itse lumiukko sulattavat kyllä kenen hyvänsä sydämen.

Näyttelijät käyttävät näitä kahvanukkeja kerrassaan valloittavasti.

Äänenkäytöllä ja lennokkaalla liikuttelulla niin susi kuin murmelikin saavat persoonan, joka kimpoaa yli miljoonilla tuotetun valkokankaan Disney-sukulaisensa.

* *

Anna-Liisa Tarvainen luennoi Mukamas-festivaaleilla taideterapian merkityksestä. Kuva: Anne Välinoro

Festivaaleilla nähtiin paitsi esityksiä, myös monia työpajoja ja luentoja.

Kuvataiteilija ja taideterapeutti Anna-Liisa Tarvaisen luento taideterapian merkityksestä erityisesti elämän kriiseissä ja traumoissa keräsi lauantaina Mukamaksen täyteen hartaita kuulijoita.

Taideterapiaa pystyy tekemään tuloksellisesti vain ammattikoulutuksen ja pitkän kokemuksen tekijä. Tarvainen on itse sellainen.

Hätkähdyttävä oli Tarvaisen kertoma tutkimustieto siitä, miten voimakkaan vihan vallassa olevalla ihmisellä on kolminkertainen mahdollisuus sydänkohtaukseen tasaisempaan kulkijaan verrattuna

Tarvainen on myös Mukamaksen perustajajäseniä.

Anne Välinoro

Lue arvioita Mukamas 2024 -festivaalin muista esityksistä täältä ja täältä.

Mukamas 2024

Xzart: The Snowman Who Wanted to Meet the Sun

• Esityksen luoja Matéi Visniec
• Ohjaaja Michel Rosenmann
• Lavastus ja nuket Mathieu René – Creaturiste
• Alkuperäismusiikki Cameron McBride
• Esittäjät Lena Gousseva & Pauline Phélix

Tehdas Teatteri: Angelika ja kuumat paikat

• Ohjaus Heini Vahtera
• Käsikirjoitus ja näyttämöllä Merja Pöyhönen, Timo Väntsi
• Lavastus ja paperinuket Timo Väntsi
• Nuket ja puvustus Pia Kalenius
• Valosuunnittelu Irene Lehtonen
• Musiikki ja ääni Azra Topcu

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua