Aarrejahtia aavikkosodan varjoissa – arviossa Hugo Prattin Aavikon skorpionit 2

Kuva: Jalava

Aavikon skorpionit on italialaisen Hugo Prattin vuosina 1969–1984 piirtämä viisiosainen sarja, joka julkaistaan nyt ensi kertaa kokonaisuudessaan suomeksi. Pratt törmäyttää sarjan kakkososassa Aavikon skorpionit 2 (suom. Heikki Kaukoranta; Jalava, 2025) eri kansallisuudet herkullisesti yhteen toisen maailmansodan afrikkalaisilla taistelukentillä. Syntyykö sattumalta yhteen joutuvien vihollisten välille aitoa ystävyyttä vai onko sovittu tulitauko vain tilapäinen? Kuinka pitkään keskinäinen sympatia ja yhteinen kulta-aarteen etsintä pitää miehet toistensa kimpusta?

Antti Selkokarin Kulttuuritoimitukseen kirjoittaman arvion Aavikon skorpionien ykkösosasta voit lukea täältä.

”Aavikon skorpioneiksi” kutsutun brittiläisen, monista kansallisuuksista kootun tiedustelu- ja taisteluyksikön puolalainen luutnantti Vladimir Koinski nousi Prattin sotasarjakuvaeepoksen avausosassa yhdeksi pääroolin esittäjistä. Kakkososassa Koinski on selkeä sankari. Siinä missä ykkösosassa liikuttiin Pohjois-Afrikassa, Egyptissä ja Libyassa, on nyt ympäristönä itäisen Afrikan taistelutantereet ja ajankohtana vuosi 1941.

Tunnetuimman sankarinsa Corto Maltesen tapaan Prattin sotilaat liikkuvat oikean historian uskottavissa maisemissa, mutta enemmän isojen tapahtumien sivulehdillä ja ilman Maltesen seikkailuista tuttua maagista realismia. Kun Etiopian keisari Haile Selassie suunnittelee maansa vapauttamista sen vuonna 1935 valloittaneen Italian ikeestä yhdessä Gideon Force -joukot rakentaneen majuri Orde Wingaten kanssa, on Koinskin roolina saada brittien panssarivaunut italialaisten linjojen taakse läpi juoksuhiekan ja vihollisen syrjäisiä tukikohtia varoen.

Näistä Wadi Setitin linnake on jo melkein hylätty. Italialaisten komentaja Balestra lähtee viimeisten askari-sotilaiden kanssa juuri ennen englantilaisten tuloa ja jättää vain kaikessa rauhassa Trio Lescanon Piccolo Chalet -kappaletta savikiekolta luukuttavan luutnantti Stellan hylätyn linnoituksen viimeiseksi vartioksi. Kun linnakkeen tarkastusretkellä oleva Koinskin johtama yksinäinen brittipanssarivaunu räiskäyttää varoituslaukauksen linnakkeen seinään, se ajaa samalla hetkellä miinaan ja tuhoutuu. Vain Koinski ja Stella selviytyvät. Yhtäkkiä vihollisupseerit ovatkin aavikolla keskenään ja saavat päättää, jatketaanko vihollisuuksia vai erotaanko sovussa?

Stella ylipuhuu Koinskin kanssaan hakemaan kätkemäänsä kulta-aarretta ja paikalliseen bordelliin jättämäänsä ihastusta Bredaa, mutta matka niiden luo on pitkä ja vaiherikas. Pitäisi selvitä läpi autiomaan, jossa vilisee molempien puolien sotilasosastoja sekä itsenäisiä rosvojoukkoja. Pelkästään brittien riveistä löytyy muun muassa sudanilaisia, intialaisia, brittejä ja etiopialaisia. ”Entä Tarzan… Kai Tarzan on teillä riveissä myös”, vinoilee Stella vähemmän aution autiomaan joukkojen monikansallisuutta.

Kolmanneksi pyöräksi retkueeseen liittyy jo ensimmäisen maailmansodan aikaan Corto Maltesen kanssa seikkaillut, benza-kansaan kuuluva beni-amer-soturi Kus. Yhteisellä matkalla todistetaan sivusta maa- ja ilmataisteluja sekä avaudutaan tuntemuksista, uskomuksista ja haaveista leirinuotiolla. Onko Stellan piilottama omaisuus yhä tallella vai jäävätkö matkan päässä odottavat rikkaudet ja romantiikka vain pilvilinnoiksi? Kestääkö orastava kumppanuus mahdollisia pettymyksiä ja matkan vääjäämätöntä päättymistä? Vieläkö aarteenmetsästäjien sota jatkuu?

Prattin piirrosasultaan näyttävä ja yksityiskohdiltaan tarkka sarjakuva esittelee jälleen tiukkakatseisia mutta kiehtovia sankareita. Hyvä ja paha eivät varsinaisesti ole vastakkain vaan molemmilta puolilta löytyy yhtä lailla sävyjä. Stella on konna mutta sympaattinen ja valloittava sellainen. Vaikka hullu sota pyörii ympärillä, voi vihollisestakin löytää toveruutta. Se lienee Prattin sotatarinan kakkososan ydinajatus.

Ilkka Valpasvuo

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua