LEVYT | Tanskalainen MØ tekee kolmannella levyllään monipuolista elektronista popmusiikkia, joka tanssittaa, herättää tunteita ja toimii artistille kanavana pois paniikkikohtauksista ja kiertue-elämän käristämistä hermoista.
”Enimmäkseen tyylilaji on modernia elektronista poppia, mutta mukana on myös hidasta balladia, stadioninkokoista anthemia, jopa rokimpaa tavaraa – kitarasooloakin vingutetaan!”
Tanskalainen MØ eli Karen Marie Ørsted (s. 1988) löi läpi vuonna 2014, jolloin ilmestyi hänen debyyttilevynsä No Mythologies to Follow. Vuoden Danish Music Awards -gaalassa MØ kuittasi palkinnot vuoden levystä, vuoden musiikkivideosta, vuoden läpimurrosta ja vuoden sooloartistina. Napakka aloitus uralle!
Parhaiten MØ tunnetaan Major Lazerin ja DJ Snaken Lean On -kappaleen laulajana. Kakkosalbumi Forever Neverland ilmestyi 2018 ja nyt tammikuussa 2022 kolmas levy Motordrome (Columbia, 2022).
Reilun puolen tunnin mittainen kiekko tarjoaa kymmenen biisiä keskimäärin kolmeminuuttisia elektropop-vetoja. Soundi on moderni, ilmava ja tilava. Tuotantopuolella on reippaasti mielenkiintoisia jippoja pitämässä biisit kiinnostavina kuunnella, ja kuvittelisin näistä monen keräävän kuuntelijoita TikTokissa.
Levy kurkottelee eri suuntiin. Enimmäkseen tyylilaji on modernia elektronista poppia, mutta mukana on myös hidasta balladia, stadioninkokoista anthemia, jopa rokimpaa tavaraa – kitarasooloakin vingutetaan! Minulle levyn ehdoton ykkösbiisi on sen ensisingle Live to Survive, joka on vetävää tanssipoppia parhaimmillaan.
Tekstipuoli pursuaa draamaa ja teatraalisuutta, suuria tunteita ei vältellä. Levyn tekeminen on ollut osa toipumisprosessia, MØ kertoo Insiderin haastattelussa. Monen vuoden tauottoman kiertue-elämän jälkeen MØ:n hermot olivat riekaleina ja paniikkikohtaukset painoivat; lepäämistä esti pelko julkisuuden katoamisesta. Motordrome-levyn nimi viittaa surmanajoon: MØ:n äiti kuvasi tämän aivoja ”surmanajopalloksi”, jossa pysähtyminen tietää kolaria. Sana jäi mieleen ja toimi lopulta avaimena uuden levyn syntymiseen.
Kokonaisuus on mukavan napakka. Biisilistaa ei ole venytetty turhaan striimauslukujen kasvattamiseksi; mukana ei ole joutavia täytebiisejä, vaan levy on mukavan tiivis. Siitä jää mieleen ja soittolistoille useampikin biisi. Mitäpä muuta sitä poplevyltä toivoisi.
”You and I, we werе meant to be
It’s algorithm, baby”
Mikko Saari
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Deep Purple laukkaa edelleen pirteästi – arviossa uutuusalbumi =1
LEVYT | Raskaamman rockin legendan 23. albumi riffittelee, juoksee ja tiluttelee energisesti ja pitää onnistuneesti kiinni yhtyeen tunnuselementeistä.
Kesälehti kuunteli kummitustarinoita ja vieraili Pelimuseossa tunteita herättävien japanilaisten pelien parissa
KESÄLEHTI | Kesälehti Tampereen tämän viikon numerossa käsitellään sitä, mikä saa tamperelaiset kummittelemaan. Joka paikkakunnan kummitustarinoilla on jokin aihe suosittu yli muiden.
Levykatsaus: Tomasz Stanko Quartet, Pamela Kilpeläinen & Heikki Sarmanto, Fred Hersch
LEVYT | Arto Murtovaaran kokoamassa levykatsauksessa on tällä kertaa klassisen viileästi svengaavaa jazzia, lauluiksi puettuja Edith Södergranin runoja sekä William Shakespearen varjo.
Värikäs ja visionäärinen palapeli – arviossa Orchestra Nazionale Della Lunan Selene’s View
LEVYT | Kosketinsoittaja Kari Ikosen ja saksofonisti-huilisti Manuel Hermian perustama kvartetin musiikki on nimensä mukaisesti kuin toiselta planeetalta.
