Pitäis ja pitäis, mutta ilman turhia paineita – arviossa Nössö Novan kakkosalbumi

Kuva: Soit se silti / Juho Länsiharju

Porilaisjuurinen, vuonna 2022 perustettu Nössö Nova julkaisi debyyttilevynsä Hyvä on sitten vuonna 2023. Nimellään bossanovan pehmeisiin rytmeihin viittaava nelikko yhdistelee trooppisia rytmejä kepeisiin, moniäänisiin popsävellyksiin ja arkipäivän eskapismiin.

Pehmeästi polveileva, heleästi silittelevä ja autereisesti pohdiskeleva positiivisuus leimaa yhtyeen kappaleita, joissa on kuitenkin mukavasti rytmistä vispilää ja tarpeellista reippautta. ”Trooppista popmusiikkia elämän liminaalitiloihin” tai ”lohdullista hissimusiikkia kerrosten väleihin”, kuten levy-yhtiö Soit se silti suojatistaan tiivistää.

Toisella albumillaan Pitäis ja pitäis (2025) Niklas Nordlingin kitaran ja Frans Astalan basson ympärille rakentuva Nössö Nova -soundi tiivistyy ihastuttavan helposti ja koukukkaasti lipuvaan soitantoon, jota Eetu Aalto maalaa kitaralla ja koskettimilla ja Severi Koivusalo rytmittää lyömillään.

Levyllä on onnistuneesti hyödynnetty moninaisia vierailevia muusikoita jousisoittajista puhaltajiin ilman että ydin hukkuu tai jotain olisi liikaa. Äänitys- ja miksausvaiheessa ovat taikasormiaan napsautelleet Väinö Karjalainen ja Julius Mauranen.

* *

Albumin nimibiisi avaa pelin pehmeällä liulla ja ”Oi mikä ihana päivä!” -kiteytyksellä. On niin hieno aurinkoisen seesteinen päivä. ettei sitä raatsisi tuhlata arjen askareisiin. Biisin asenne ei ole laiska negatiivisessa mielessä, vaan ennemmin muistuttaa siitä, että välillä on hyvä antaa tilaa ajatuksille. Pyykkivuoret ja saunavuorot eivät voi sitoa ihmistä, vaikka nekin kannattaakin jossain kohtaa hoitaa. Ihanasti humiseva urku, pehmeästi liplattavat melodiat ja hienot stemmat kimaltelevat upeasti yhteen.

Pienesti nytkyttelevä ja pelkistetty soitto kohtaa hiukan reippaamman tekemisen meiningin Ehkä-raidalla, jonka autereisen kiireettömään maisemaan Joona Kilposen puhaltimet tuovat lisärikastetta. Raukeuden ideologiaa ei hylätä, vaikka välillä tuntuu kuin koira vetäisi talutushihnassa.

Kuulaan autereisesti ja pienen pehmeästi näppäilevä Mitä täällä tapahtuu? -kappale on haikeudessaan ja pohdiskelevuudessaan albumin parhaita täkyjä. ”Oon yrittäny skarpata” mutta silti on tainnut mennä taas vuosi ohi. ”Ottakaa pois nää laitteet jotka tekee musta aaveen” -säe tiivistää kuinka kapula ja sen tarjoama viihde vie mukanaan.

Ei kukaan muu svengaa mukavan reippaasti ihastumisen ja rakastumisen tunteesta. Isommaksi kasvavat kerrokset nostavat jopa tanssijalkaa, mutta pitävät silti toimivasti kiinni yhtyeen pehmeästä eetoksesta. Niin tai näin jatkaa eteenpäin soljuen, mutta huomattavasti riisutummin, pienemmällä ilmeellä ja pohdiskelevammin. Urkuhumina tuo jälleen pehmeään bossa-svengiin väriä.

Tahiti kumartaa luonnollisesti hiekkarantojen lämpimänraukeaan suuntaan haaveilevassa iltapäiväsiestassaan, josta sukelletaan siniseen laguuniin virkistymään.

”Jos olisin kovin kaunis tai rohkea, kai kysyisin lähtisiks kanssani järvelle”, miettii Kaunis tai rohkea omaa uskallustaan. Mitä jos -spekulointia jäädään tekemään raukeissa pohdiskeluissa.

Kiire pitää jo nimessään kipakamman teeman, kun ”ois vähän kaikkee” eikä kaikkiin tarjouksiin ehdi tarttua eikä aikaa antaa kaikille. Hymy pysyy silti hienosti Nössö Novan huulilla. Seesteisyydestä ja hyvästä tuulesta ei tarvitse luopua eikä stressiä rakentaa vaikka hoppu olisikin. Soiton pieni syöksypurskahtelu edesauttaa silti ehtimistä.

* *

Sen perään on jälleen hyvä raukeilla. Torvi- ja jousikoristeinen Olen sinun on hienon harmoninen rakkaudentunnustus. Kiireetön mutta leveästi soiva raukeilu rakentaa juuri sopivan rikkaasti. Vaikka ”maailma palais ja kaiken romuttais”, se ei voi pilata tätä tunnetta.

Päätösraita Huomenna leijailee kiireettömästi, mutta edellistä haikeammin, pelkistetyn öisesti ja ilmavasti hengittäen.

Pitäis tai pitäis on näin syyskuun alussa tapahtuvine julkaisuineen ihana jatko kesän lämpimän kiireettömille hetkille. Hyväntuulinen ja myös lohdullinen levy, jonka parissa voi ladata akkuja pitkään pimeään syksyyn.

Ilkka Valpasvuo

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua