Kuvat: Memphis Industries
LEVYT | Hauskasti eri suuntiin tempoilevaa indie folkia esittävä Jesca Hoop on viidennellä levyllään hämmästyttävä, yllättävä ja koskettava.
”Vaikutteita on haettu monista suunnista ja sekoitettu yhteen välittämättä liikaa siitä, mikä sopii minnekin.”
Tom Waits on luonnehtinut Jesca Hoopin olevan kuin ”nelipuolinen kolikko”. Itse löysin Hoopin musiikin pariin Spotifyn suosituksista: Stonechild-albumin (2019) hittibiisi Red White and Black oli lumoava. Niinpä tähän uuteen albumiin oli helppo lähteä tutustumaan, kun sen uutuuslistalta bongasin.
Mitenköhän Order of Romancea (Memphis Industries, 2022) luonnehtisi jotenkin tiiviisti? Ainakin albumi on yllättävä, monikerroksinen ja tempoileva. Sen tyylissä on leikkisyyttä. Vaikutteita on haettu monista suunnista ja sekoitettu yhteen välittämättä liikaa siitä, mikä sopii minnekin. Jonkinlaisena kaiken yhteen sitovana pohjavireenä on indie folk, täynnä pieniä poikkeamia ja omaperäisyyksiä.
Levyn aloittava Sudden Light on hyvä johdatus Jesca Hoopin maailmaan. Hatred Has a Mother riehakkaine torvineen on levyn kiehtovimpia kohokohtia. Lopusta löytyvä hiljaisen surumielinen Lyrebird on hieno lopetus. Silent Extinction kuvaa parisuhteen loppumisen jälkeistä toisen ihmisen pyyhkimistä pois omasta elämästä – ja ehkä siinä voi lukea viittauksia myös ympärillämme jatkuvasti tapahtuvaan hiljaiseen sukupuuttoon kuolemiseen.
Stonechildin tapaan tämäkin albumi on tehty yhdessä John Parishin (PJ Harvey, Aldous Harding) kanssa. Levyn musiikillinen monimuotoisuus vaatii vähän kuuntelukertoja ja totuttelua, jotta eri suuntiin poukkoilevasta musiikista saa otteen, mutta avauduttuaan Order of Romance kyllä palkitsee.
Jesca Hoop käsittelee sanoituksissaan runsasta valikoimaa aiheita, alleviivaamatta ja runollisella etevyydellä. Order of Romance on miellyttävän omaperäistä kuunneltavaa.
Mikko Saari
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Levykatsaus: Solemn Golem, Nightbird, Jukka Nousiainen Trio, Penelope Trappes
LEVYT | Unelmien bändi Solemn Golem muotoutuu, Jukka Nousiaisen trio debytoi, Nightbirdin folk ihastuttaa ja Penelope Trappes vie pimeään metsään.
Ghost World hymyilee haikeasti kahvilassa – arviossa Armadillo Café
LEVYT | Ghost Worldin Armadillo Café on sympaattisesti soiva, monivivahteinen poplevy, jossa melodia on kuningas.
Lauluntekijät löytävät yhteisen sävelen – arviossa Ne Lintuizet -yhtyeen Uusi huone
LEVYT | Neljä vahvaa lauluntekijää rakentaa yhteisen tilan, jossa yksilöllisyys, yhteisöllisyys ja laulun voima punoutuvat intiimiksi ja poikkeuksellisen vilpittömäksi debyytiksi.
Faarao Pirttikangas on rakentanut jälleen uuden kiehtovan pyramidin – arviossa Kallorekilauluja
LEVYT | Pekka Pirttikankaan Kalloreki-kokoonpano sukeltaa korpiromuiskelmään tutun suobluesilla pyörteellä.