Kuva: Marjo Tynkkynen
LEVYT | Liisa Akimof iskee kiinni nykyhetkeen tarkasti, ilkikurisesti ja täysin omalla äänellään.
”Teslat, erikoiskahvit, yllätyskanat ja rakennusvalvonnat eivät ole irrallisia kuriositeetteja vaan tarkkoja havaintoja ajasta.”
Liisa Akimofin paluu levyttävien artistien joukkoon on osoittautunut paljon enemmäksi kuin nostalgiseksi välähdykseksi. Vuosikymmenten levytystuon päättänyt parin vuoden takainen Kaikenlaista uutta tulossa (2024) aloitti uuden musiikillisen syklin hänen urallaan. Miten asiat oikeesti on? -levyllä (Huopalahden Huvitus, 2026) Akimof kuulostaa artistilta, joka on löytänyt paikkansa nykyhetkessä itsevarmana, terävänä ja vapautuneena.
Levyn tuottajana jatkaa Mikko Siltanen, jonka kädenjälki sopii Akimofin maailmaan erinomaisesti. Siltasen ympärille koottu muusikkokaarti on suorastaan häikäisevä: Antti Vuorenmaan koskettimet, Sebastian Krühnin hienovaraisen elävät rummut, Kielo Kärkkäisen ja Tiia Schwartzin taustalaulut sekä Pekka Tuomen tunnistettava kitara muodostavat kokonaisuuden, joka kuulostaa samanaikaisesti tarkalta ja rennolta.
Erityismaininnan ansaitsee se, kuinka bändi onnistuu olemaan sekä näkymätön että ratkaiseva. Kappaleet hengittävät, mutta eivät jää yksin.
* *
Sanoituksissa Akimof on elementissään. Miten asiat oikeesti on? tarkastelee nyky-Suomea arjen detaljeista käsin. Juuri niissä piilee levyn suurin viehätys. Teslat, erikoiskahvit, yllätyskanat ja rakennusvalvonnat eivät ole irrallisia kuriositeetteja vaan tarkkoja havaintoja ajasta.
Akimofin rehellinen, paikoin ilkikurinen mutta aina lämmin katse tekee sanoituksista poikkeuksellisen samaistuttavia. Huoli maailman suunnasta on läsnä, mutta se suodattuu huumorin, absurdiuden ja itseironian kautta.
* *
Musiikillisesti albumi astelee vaivattomasti indiepopin, rockin ja jazzin tantereilla, löytäen tiensä aina kasaridiscoiskelmään saakka. Tyylilajien runsaus ei tunnu päälleliimatulta, vaan kertoo Akimofin laajasta musiikillisesta ymmärryksestä ja siitä, kuinka luontevasti hän pystyy liikkumaan eri ilmaisujen välillä.
Kaikesta huolimatta levy tuntuu yhtenäiseltä. Akimof kuulostaa koko ajan Akimofilta. Tuottaja Mikko Siltanen on onnistunut ohjaamaan ideoita pulppuavan Akimofin kulkemaan yhtyeen kanssa synkronisin askelin.
Edelliseen albumiin verrattuna kokonaisuus on entistä tasaisempi ja rennompi. Tekemisestä huokuu luottamus: artisti, tuottaja ja bändi uskaltavat antaa kappaleiden kulkea omalla painollaan. Samalla levy tuntuu selvästi enemmän live-esiintymisiä ajatellen rakennetulta, mikä tekee siitä elävän ja energisen kokonaisuuden myös kotikuuntelussa.
Miten asiat oikeesti on? on älykäs, lämmin ja viihdyttävä albumi, joka osoittaa Liisa Akimofin olevan edelleen terävän kurantti omaääninen artisti.
Sami Sankilampi
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Nyrkkitappelun jännämies on taantunut taukoamatta kippisteleväksi rentuksi – arviossa Nyrkkitappelu. Nyt!
LEVYT | Nyrkkitappelun iskevät kertosäkeet ovat melodisesti entistä terävämpiä, mutta ylimalkaiset tarinat vauhdilla elämisestä puuduttavat.
Yhteisellä äänimatkalla muusikot ja musiikin rajapinnat kohtaavat – arviossa Jussi Lampela Ensemblen Common Ground
LEVYT | Jussi Lampela on saanut uuden albuminsa pääsolisteiksi kaksi suosikkimuusikkoaan: trumpetisti Jukka Eskolan ja rumpali Teppo Mäkysen.
Tiisu on vapautuneimmillaan ja raikkaimmillaan sitten debyyttilevynsä – arviossa Kuuluisat viimeiset sanat
LEVYT | Tiisu on kuudentoista kappaleen uutuudellaan entistä överimpi ja yhteiskunnallisempi.
Kissa pistää kaasun pohjaan ja särön ruvelle – arviossa I Hate Music
LEVYT | Kissa-yhtyeen kolmas albumi on soundeiltaan linjakas mutta laadultaan epätasainen kokonaisuus.