Kuvat: Ari Virem / Universal
LEVYT | Viime vuosina stadionmittaan kasvanut kasarikuulas popyhtye viehättää hymyävällä kaihollaan.
”Pisara meressä on vahvasti tuotettu levy, hinkattu ja efektien läpi puristettu. Silti se onnistuu rullaamaan vaivattomasti ja hengittämään ilmavasti.”
Kuumaa onnistuu olemaan vaivattoman lohduttava laulaessaan ”sun murheet on vaan pisara meressä” kolmosalbuminsa Pisara meressä (Universal, 2024), avaus- ja nimikappaleella. Vuonna 2016 perustetun suomalaisen pophtyeen 1980-lukulaisen kuulas, Johannes Brotheruksen puolikuiskaavan pehmeällä laululla koristautuva soundi on löytänyt oman, kuulaasti kimaltelevan linjansa.
Jättihitti Ylivoimainen on tietysti Kuumaan käänteentekevin täysosuma, mutta oman soundinsa löytäneen yhtyeen rakennuspalikat tarjoavat kappaleesta toiseen aineksia vastaamaan vuoden 2023 Uuden Musiikin Kilpailusta tutun kappaleen aikaansaamaan rimannostoon.
Syvältä 1980-luvun syntetisaattorihiteistä kosketinavaruuteensa ammentava Tuhoaisti käy päälle pehmeästi, mutta energisesti. Brotheruksen laulun johtotähti toimii basisti Aarni Soivion ja rumpali Jonttu Luhtavaaran luoman rytmipohjan päällä sulavasti ja Jonas Olssonin riittävän ilmava tuottajankynä pukee toimivasti Kuumaan ydinosaamista.
Efektisuodattimen läpi puskettu Aaveisiin viehättää raukealla hymyllään ja jää kuin vaivihkaa päähän keinahtelemaan. Suuren päivän ilta on sinällään ihan kelpo kappale, mutta efektipuuron kanssa aletaan olla enemmän itsetarkoituksellisuuden kuin biisin palvelemisen äärellä. Samaa oiretta säteilee myös kumean öinen diskoslipare Täydellisin. Sataman riisuttu ja leppoisa sovitus toimii, vaikka yhdeksi levyn singleksi valitun kappaleen kertosäe ei ehkä nouse ihan niin eeppisiin mittoihin kuin olisi aineksia.
Loppujen lopuks keskittyy rakkauslaulujen ytimeen, eli ”tahtoisin vain sut” riittää. Kasvatus toimii, vaikka kaikkein terävin koukku jää puuttumaan. Riisutummin kasvava Valmiit kimaltelee hattaraisissa yläpilvissä, isouteen haikeasti kurkottaen. Kerran sadassa vuodessa parantelee haavoitettua sydäntä ehkä hiukan liian läpsytellen, mutta Tässä on kaikki nostaa peukun öisellä menevyydellään.
Riisutummin pianon äärelle istahtava Luotan tulevaan on pesunkestävä optimistislovari hillityillä jousilla ja kuulailla hattarapilvillä. Kuulas pophymni Yks yö lainaa päättää levyn jälleen reippaammin, isompiin kaariin kasvatetulla mutta vähintään yhtä positiivisella ilmeellä.
Pisara meressä on vahvasti tuotettu, hinkattu ja efektien läpi puristettu levy. Silti se onnistuu valtaosiltaan rullaamaan vaivattomasti ja hengittämään ilmavasti. Kuumaan haikea optimismi paistaa kappaleista niiden tahdista ja maisemasta riippumatta, mikä tekee kokonaisuudesta miellyttävästi korvissa lipuvan. Jää nähtäväksi, onko kepeä ja raukeasti lipuva maisema hetkellistä ja ohikiitävää vai ajattoman kestävää.
Ilkka Valpasvuo
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Särömaalailua reippaan kepeästi tähtitaivaan alla – arviossa Taikayö Camping
LEVYT | Suomenkielistä indiepoppia soittava helsinkiläisyhtye luottaa kolmen kitaran särön ja heleämmän puolen yhteistyöhön.
Kohtalokasta jyrää kuulaissa maisemissa – arviossa Minkin debyytti Nyt oon zen
LEVYT | Viisihenkinen Minkki-yhtye on löytänyt jo debyytillään rupisen jyrän ja tumman melodisuuden välisen tasapainon.
Raastepöytä on katettu ja kattilat täynnä puuroa – arviossa Jari Raasteen debyyttialbumi Fresh!
LEVYT | Petri Alangon johtama soulyhtye Jari Raaste heruttaa juurevasti juuri sopivan karvaisella otteella sekä torvilla ja taustalauluilla marinoiden.
Kari Ikosen trion musiikillinen matka vieraisiin kulttuureihin – arviossa Wishamaliin albumi Al-Barh
LEVYT | Wishamalii sekoittaa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan etnosoundiin ripaukselliseen länsimusiikkia.
