LEVYT | Tuntuu siltä, että musiikin maailmaan ei kerrallaan sovi montaa naista. Siksipä onkin ilahduttavaa, kun Alba on julkaissut kaksi naisten säveltämää kamarimusiikkiteosta.
Rebecca & Louise. Rebecca Clarke: Pianotrio, Louise Farrenc: Pianokvintetto nro 1. Reeta Maalismaa viulu, Aino Oksanen alttoviulu, Tuija Rantamäki sello, Kati Salovaara kontrabasso ja Mirka Viitala piano. Alba 2023.
Paljon on muuttunut siitä, kun Suomessa 1990-luvulla nostettiin esiin säveltäviä naisia. Tuolloin ilmestyi Pirkko Moisalan ja Riitta Valkeilan kirja Musiikin toinen sukupuoli (1994). Samoihin aikoihin perustettiin myös yhdistys Nainen ja musiikki.
Nykyään taidemusiikin naisten sävellyksiä soitetaan erityisen paljon Yleisradiossa. Konserttien ja festivaalien ohjelmistoissa tilanne on huonompi. Eniten soitetaan Fanny Henselin musiikkia, mutta hän on ohjelmistossa usein tyttönimellään Mendelssohnina.
Poikkeus on tietysti taiteen akateemikon arvonimen vasta saanut Kaija Saariaho, jonka nimeä kantaa muun muassa tanskalainen musiikkifestivaali. Tampereen elokuvafestivaaleilla nähty Riitta Raskin käsikirjoittama ja ohjaama hieno dokumenttielokuva Universumin kaiut – Kaija Saariahon musiikki tulee elokuvateatterilevitykseen kesän lopulla.
Tuntuu siltä, että musiikin maailmaan ei kerrallaan sovi montaa naista. Siksipä onkin ilahduttavaa, kun Alba on julkaissut kaksi naisten säveltämää kamarimusiikkiteosta.
* *
Pariisilaisen Louise Farrencin (1804–1875) a-mollipianokvintetto vuodelta 1839 on säveltäjän opusnumero 30. Farrenc oli tuottelias säveltäjä, joka sai teoksensa omana aikanaan myös julkisuuteen. Lisäksi hän oli pianisti, Pariisin konservatorion pianonsoiton professori ja varhaisen kosketinsoitinmusiikin tutkija.
Farrencin neliosaisessa pianokvintetossa on komeutta ja herkkyyttä. Tyylillisesti siinä soi enemmän klassismi kuin romantiikka.
Rebecca Clarkella (1886–1979) oli yhdysvaltalaissaksalainen tausta. Oman elämäntyönsä hän suoritti Englannissa ja Yhdysvalloissa. Clarke myös soitti alttoviulua yhtenä ensimmäisistä naisista lontoolaisessa ammattiorkesterissa.
Pianotrio vuodelta 1921 pamauttaa heti alkuun ilmoille jännitteisen rytmisen teeman. Toisessa osassa keskustelu jatkuu ja soolo siirtyy soittimelta toiselle. Trio on jotenkin hienolla tavalla outo ja kiehtova. Jälki-impressionistinen ja moderni.
Naisten kamarimusiikkia esittävät naiset ovat paneutuneet syvälle Clarken ja Farrencin teoksiin ja tulkitsevat niitä herkkyydellä ja intohimolla.
Erityiskiitos Maija Alanderille, kun hän kirjoittaa levyn esittelyssä säveltäjäsiskoista eikä naissäveltäjistä!
Marja Mustakallio
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Hyvällä tavalla vaivaton Kuumaa – arviossa Pisara meressä
LEVYT | Viime vuosina stadionmittaan kasvanut kasarikuulas popyhtye viehättää hymyävällä kaihollaan. Pisara meressä on vahvasti tuotettu levy.
Rohkeat kuvat hyväntuulisen energian ytimessä – arviossa Jätä mut tähän
LEVYT | Rohkeiden kuvien kolmosalbumi on keväisen riehakas, taiten sovitettu ja hienosti hengittävä rokkilevy.
Don Johnson Big Band kurottelee jälleen – arviossa Midnight Movement
LEVYT | Leijailevasta yömaisemasta purskahtelevaan räppiin ulottuvaa rytmimusiikkia luova Don Johnson Big Band lähestyy keski-ikää alati uteliaana.
Laulujazzia herkistellen – arviossa Simon Zion & Ville Luukkonen Trion The Ballad Sessions
LEVYT | Ruotsin Idols-ohjelmassa menestyneen suomalaissyntyisen Simon Zionin fraseeraus ja tapa lähestyä kuulijaa muistuttaa paljon Chet Bakerin lauluilmaisua.
