Tiivis ja puhutteleva matka taidehistoriaan – Royal Salute esittelee Turussa Tukholman Nationalmuseumin helmiä

Hugo Salmson: Pikku tähkänpoimija / Alexander Roslin: Moldavialaisprinsessa Zoie Ghika Zoie Ghika.

Sirpa Pääkkönen, teksti
Kuvat: Kansallismuseo

Tukholman Nationalmuseumin kokoelmissa on noin 700 000 taide-esinettä. Nyt pieni siivu tuosta valtavasta kokoelmasta on saatu Suomeen, Turun taidemuseoon Royal Salute -näyttelyyn.

Tukholmassa kokoelmissa on taidetta 1500-luvulta 1900-luvulle. Turussakin Ruotsin taideaarteisiin pääsee tutustumaan renessanssista alkaen. Näyttely on hieno läpileikkaus useiden taidehistorian suurnimien teoksista. Samalla se on tiivis matka taidehistorian tyylisuuntiin ja käänteisiin eri vuosisadoilla.

Runsaan viidenkymmenen teoksen joukossa on teoksia muiden muassa Rubensilta, Rembrandtilta, Boucherilta, Cranachilta, Manet’lta sekä ruotsalaisklassikoilta, kuten Carl Larssonilta. Tyylisuunnista näyttelyssä voi tutustua renessanssin lisäksi barokkiin, rokokoohon, uusklassismiin ja 1900-luvun alun taiteeseen.

Denise Grünstein: Silvia, Ruotsin kuningatar, 1993.

Hauska lisä taidehistoriallisiin teoksiin ovat Ruotsin kuningasperhettä esittelevät valokuvat. Kruununprinsessa Victoria poseeraa, kuningatar Silviaa kuvataan epätarkassa taidevalokuvassa ikkunan edessä kuin hän olisi salaperäinen filmitähti ja kuningas Kaarle Kustaa ottaa elämän rennosti silmät puoliummessa katukuvassa.

Muuten näyttely on taidehistoriallinen tiivistys eri vuosisadoista. Ruotsissa kuvataide oli 1700-luvun alkupuolelle saakka pitkälle tuontitavaraa, koska maassa ei ollut omaa taidekoulutusta. Hovi halusi kohottaa arvovaltaansa ja tässä taide palveli mainiosti. Taiteilijoita ja arkkitehtejä värvättiin etenkin Hollannista, Ranskasta ja Saksasta. He toivat Ruotsiin juhlavan barokin, edustusmuotokuvat ja antiikin tarinoiden mytologiset hahmot.

Asetelmista kehittyi 1600-luvulla oma taiteenlajinsa. Näyttelyssä on mukana erityisen hieno kukka-asetelma Johan Johnsenilta. Hollantilaisen Jan de Heemin asetelma pääkalloineen ja nopeasti kuihtuvine ruusuineen heijastaa kaiken maallisen katoavaisuutta.

Vilhelm Hammershøi: Lukeva nainen, sisäkuva, noin 1900.

Taide koki kukoistuskauden 1700-luvulla Ruotsissa. Euroopassa ranskalainen rokokoo kehittyi johtavaksi taidesuunnaksi. Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia perustettiin, ja se koulutti omia ruotsalaisia taiteilijoita. Alexander Roslinin muotokuva Moldavialaisprisessa on upea esimerkki 1700-luvun taiteesta.

1800-luku on merkittävä siitä, että silloin syntyi kansallinen taide. Ruotsalaistaiteilijat lähtivät opiskelemaan Pariisiin, jossa realismi ja naturalismi nostivat päätään. Taiteilijat kuvasivat aikansa yhteiskuntaa, kaupunkielämää ja epäkohtia kaunistelematta. Tavallista kansaa kuvattiin arkisissa askareissa.

Hienoja teoksia näyttelyssä ovat muun muassa Oscar Björckin Venetsialainen kauppahalli, Edouard Manet’n Päärynänkuorija ja Hugo Salmsonin Pikku tähkänpoimija.

Carl Larsson loi oman tyylinsä, jossa keskiössä ovat usein koti, perhe ja interiöörit. Larssonilta näyttelyssä on herkkä teos Lisbeth lukemassa vuodelta 1904. Kotoisten miljöiden kuvaaja on myös Vilhelm Hammershøi, jonka väripaletti on paljon tummempi kuin Larssonilla. Häneltä on mukana Lukeva nainen noin vuodelta 1900.

Royal Salute -näyttely Turun taidemuseossa 9.1.2022 asti. Aurakatu 26, ti–pe 11–19, la–su 11–17.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua