Annamari Vänskä Vuosi-tilateoksen edessä. Kuvat: Sirpa Pääkkönen
KUVATAIDE | Helsingin Taidehalli esittelee suomalaisten taidesäätiöiden kokoelmia. Näyttely etenee kultakauden mestareista nykytaiteeseen ja vaatesuunnitteluun.
”Taide ja muotoilu eivät ole vain kuvia ja esineitä, vaan tapoja ajatella ja keskustella.”
Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat
Helsingin Taidehallissa perjantaina (20.3.2026) avautuva Maamme, kaikkien -näyttely luo laajan katsauksen suomalaiseen taiteeseen 1800-luvun lopulta nykypäivään. Näyttely tarkastelee sitä, miten henkilökohtaista ja kansallista identiteettiä on luotu eri aikoina ja keiden tarinoista Suomi rakentuu.
Näyttely on koottu taidesäätiöiden kokoelmista ja juhlistaa Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistystä, jonka perustamisesta on kulunut kaksikymmentä vuotta.
Taidesäätiöt ovat merkittäviä taiteen kerääjiä ja kulttuuriperinnön välittäjiä. Niiden kokoelmissa on 20 000 taideteosta, joista Taidehallin näyttelyyn on valittu 82 teosta. Lisäksi mukana on kuusitoista vaatesuunnittelijaa, joiden asukokonaisuudet käyvät dialogia taideteosten kanssa.
Näyttelyssä on esillä teoksia muun muassa Albert Edelfeltiltä, Rabbe Enckelliltä, Marcus Collinilta ja Helene Schjerfbeckiltä.
Näyttelyn kuratoinut dosentti Annamari Vänskä on rakentanut näyttelyn niin, että Taidehallin eri saleissa on omat teemansa. Aiheina ovat suomalainen työ ja arki, suomalainen mielenmaisema ja kuvan hajoaminen abstraktiksi ilmaisuiksi, Suomen luonto, ilmastokriisi ja ihmisoikeudet.
– Taide ja muotoilu eivät ole vain kuvia ja esineitä, vaan tapoja ajatella ja keskustella. Ne auttavat ymmärtämään erilaisia näkökulmia ja pitämään esillä arvoja myös silloin, kun niistä ei ole yksimielisyyttä, Vänskä sanoo.
Taidehallin näyttely kuvastaa suomalaisen taiteen rikkautta ja monipuolisuutta. Esillä on Suomen taiteen kultakauden mestareita ja ikiklassikoita. Seinillä tulee vastaan teoksia muiden muassa Akseli Gallen-Kallelta, Magnus Enckelliltä, Albert Edelfeltiltä, Pekka Haloselta, Helene Schjerfbeckiltä ja Ellen Thesleffiltä.
Klassikot ja arkea kuvaavat uudemmat teokset on sijoitettu kuvanveistosaliin. Sieltä siirrytään keskisaliin, jossa painopiste siirtyy mielenmaisemiin ja abstraktiin ilmaisuun. Maalausten rinnalla esittäytyy tekstiilitaide, jossa Suomella on vahvat perinteet.
Tilan keskiössä on arkkitehti- ja vaatesuunnittelijaduo Laura Juslinin ja Lilli Maunulan pehmeää arkkitehtuuria edustava tilateos Vuosi tältä vuodelta. Kudotuista kankaista rakentuu pehmeä ja muuntuva tila. Katsoja voi astua sisälle tilaan ja kulkea sen läpi. Teoksen nimi viittaa vuodenkiertoon ja samalla mielen liikkeisiin: muutokseen, jatkuvuuteen ja siirtymiin.
Seuraavan salin teemana on luonto. Salissa on esillä muun muassa Eero Järnefeltin Maisema Kolilta vahvana suomalaisuuden symbolina. Vaaramaisema, kallio ja taustalla näkyvä Pielinen ovat kansallismaisemaa ja kansallisen identiteetin kuvastoa.
Eero Järnefelt: Kolilta, 1927.
Salissa on esillä useiden vaatesuunnittelijoiden vaatteita. Antrea Kantakoskelta ja Emilia Kuurilalta on esillä kaksi asukokonaisuutta. Toisessa on hame, rusettipaita ja takki. Toinen kokonaisuus koostuu housuista, kauluspaidasta, takista ja huivista. Antrea Kantakoski on suunnitellut ja kutonut kankaat. Emilia Kuurila suunnitteli asut vanhojen kansallispukukaavojen pohjalta.
– Suunnittelussa oma inspiraationi lähtee pappani perinnöstä Karjalankannakselta. Itse edustan siirtokarjalaisten kolmatta sukupolvea, Kantakoski sanoo.
Karjalaisuus näkyy hänen kangasmalleissaan.
– Risti ja ruusu symboloivat Karjalaa, joka on kahden kristikunnan välissä. Nukkaisesta silkistä kudotussa kankaassa olen ajatellut kannaksen peltoja. Peltomaisema herättää muistoja, jotka liittyvät Karjalan kaipuuseen. Loimilanka vaihtaa maalauksellisesti väriä. Loimi on kuin muistot, jotka ovat utuisia ja hauraita, Kantakoski kuvailee.
Asukokonaisuuden huivit kunnioittavat koripunosperinnettä, joka oli yleistä Kantakosken isoisän kotiseudulla Antreassa Karjalankannaksella. Tekstiileissä esiintyvä kukka symbolisoi luontoa.
Antrea Kantakoski on suunnitellut kankaat ja Emilia Kuurila asukokonaisuudet, jotka ovat esillä näyttelyssä.
Kantakoski ja Kuurila tekivät paljon taustatyötä kankaita ja asuja varten. Kansallispukukonsultti Taina Kangas Suomen käsityönmuseosta Jyväskylästä auttoi vanhojen kansallispukujen kaavojen löytämisessä. Kuurila suunnitteli niiden pohjalta uusia vaatteita.
Kantakosken konseptoima mallisto on nimeltään ANTREA – Sankt Andree. Mallistoa suunnitellessaan Kantakoski tutki myös omaa suhdettaan karjalaisuuteen sekä sitä, miten karjalaisuus siirtyy sukupolvelta toiselle. Hänellä itsellään on vahva karjalainen identiteetti.
Taidehallin näyttelyssä mukana ovat Alfred Kordelinin säätiö, Amos Andersonin rahasto, Fortumin Taidesäätiö, Lönnströmin taidemuseo, Nordean Taidesäätiö, OP Pohjolan Taidesäätiö sr, Pro Artibus -säätiö, Signe & Ane Gyllenbergin säätiö, UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö ja Åbo Akademin säätiö.
Maamme, kaikkien – Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen 20-vuotisnäyttely Helsingin Taidehallissa (Nervanderinkatu 3) 17.5.2026 asti.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Lohdullisen rajuja näkymiä Alzheimerin sisältä – Puut ovat täynnä lapsia -näyttely Valokuvakeskus Nykyajassa
KUVATAIDE | Yleistyvä kansansairaus Alzheimer on hyvä nähdä hetkinä. Toni Lahtisen ja Lotta Nevanperän runotaidekirjaan pohjaava näyttely avaa maailmaa Alzheimerin taudin sisältä.
Oddkinin outoja kuvia ja oudompia juttuja – Jessica Segall Seinäjoen taidehallissa
KUVATAIDE | Jessica Segallin näyttely Seinäjoen Taidehallissa huimaa ja pakottaa ajattelemaan tekoälyllä luotuja luontokuvia.
Valokuvataiteen museon näyttely Näkymätön rotu osuu syvälle länsimaisen kulttuurin kipupisteisiin
VALOKUVATAIDE | Valkoisuuden käsitettä valottava näyttely on merkittävä museoteko, joka voi järisyttää mannerlaattoja allasi, vaikka et heti sitä huomaisikaan.
Vieraantumisesta läsnäoloon – Soile Hovila ja Kouvolan taidemuseon Kosketuksissa-näyttely
KUVATAIDE | Soile Hovila kutoo kuvia pystykangaspuissa luonnon kauneuden, monimuotoisuuden ja hiljaisuuden vaalimiseksi.