Pentti Kaskipuro: Pää ja perunoita, 1972. Kuva: Katri Krohn Lassila
KUVATAIDE | Pentti Kaskipuron suurnäyttely avasi Sara Hildénin taidemuseon remontin jälkeen. Koko museon täyttävä näyttely on avoinna huhtikuun loppupuolelle asti.
”Kaskipuron taide on verrattavissa japanilaisen taiteen arkeen, jossa yksinkertaisuus ja vähäeleisyys ovat keskeisiä arvoja.”
Pentti Kaskipuro. Sara Hildénin taidemuseo 19.4.2026 asti.
Pentti Kaskipuro (1930–2010) oli itseoppinut taidegraafikko ja yksi tunnetuimmista suomalaisista grafiikan mestareista. Hän oli pitkään kuvataiteen opettaja, ja hänet tunnetaan erityisesti kuivaneula- ja akvatintatöistään, joissa arkiset esineet, leivät tai juurekset, kuten lantut tai sipulit, saivat hienovaraisen valon ja varjon kautta suuren merkityksen. Kaskipuroa kutsuttiin myös nimellä ”Mestari K”.
Tamperelaisten hyvin tuntema ja arvostama liikenainen Sara Hildén (1905–1993) keräsi oman varallisuutensa avulla 1960-luvulta lähtien laajan kokoelman modernia suomalaista ja kansainvälistä taidetta. Vuonna 1962 hän perusti Sara Hildén -säätiön, jonka kokoelma muodostaa Sara Hildénin taidemuseon ytimen.
Elinaikanaan Sara Hildén halusi kerätä yhden taiteilijan koko tuotannon ja se onnistui juuri Pentti Kaskipuron töitä keräämällä ja Kaskipuron töiden testamenttilahjoituksilla. Niinpä taidemuseon remontin jälkeisen ajan avaava näyttely täyttää kaikki museorakennuksen salit Pentti Kaskipuron töillä – ja vielä olisi paljon lisää varastossa, niin mittava on Kaskipuron tuotanto.

Pentti Kaskipuro: Työhuoneen pöytä, 1989. Kuivaneula, 30,5 x 29,2 cm. Kuva: Katri Krohn Lassila
Heti näyttelyyn sisään tullessa vierailijaa tervehtii rehellinen suomalainen ruislimppu Kaskipuron kuvaamana. Kaikille Kaskipuron töille ominaisia piirteitä ovat mustavalkoisuus ja hiljaisuus. Valtaosa töistä on asetelmia.
Mielikuvituksen siivittämänä objektit voisivat kertoa H. C. Andersenin tapaan satuja ja tarinoita menneestä olemisestaan. Kaskipuron asetelmat ja sommitelmat ovat hyvin pelkistettyjä, tarkoin harkittuja ja voivat antaa katsojalle meditatiivisen, jopa zenmäisen kokemuksen.
Kaskipuro valitsee usein vain yhden tai muutaman arkisen esineen, usein juureksia tai muuta syötävää, ja asettaa ne yksinkertaiseen tilaan, jossa valon, varjon ja tilan välinen suhde on keskeinen. Tämä on verrattavissa japanilaisen taiteen arkeen, jossa yksinkertaisuus ja vähäeleisyys ovat keskeisiä arvoja. Kaskipuro on valinnut aiheensa läheltä, kodin jokapäiväisestä tilasta.

Pentti Kaskipuro: Limppu, 1969. Kuivaneula, akvatinta ja viivasyövytys, 25,5 x 28 cm. Kuva: Katri Krohn Lassila
Kaskipuron näyttely on harvinaisen rohkea nykypäivänä, kun liikkuva kuva vyöryy päälle ja some tukahduttaa. Pysähdyttävä kuvapinta tekee hyvää tälle ajalle, avajaisvieras ja kuvataiteilija Maaria Wirkkala toteaa.
Näyttelyssä on esillä vain osa Sara Hildénin taidemuseon Kaskipuro-kokoelmasta, joka koostuu yli kahdestatuhannesta vedoksesta ja kollaasista sekä noin 500:sta grafiikan painolaatasta.
Jukka Kallio
* *
Muista myös
Näyttelyn yhteydessä Sara Hildénin taidemuseolla järjestetään kolme luentoa:
- Su 25.1. klo 13 FT, taidehistorian dosentti Erkki Anttonen: Pentti Kaskipuro – yksityiskohtien mestari.
- Su 22.2. klo 13 FL, taidemuseon johtaja emerita Päivi Loimaala: Pentti Kaskipuron asetelman hiljaisuudesta.
- Su 29.3. klo 13 Kuvataiteilija, taidegraafikko Inari Krohn: Pentti Kaskipuro ja keskitien viisaus.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Katja Tschährä piirtää automaattisesti – Se on lahja, mutta ensin kyky pelotti
KUVATAIDE | Taiteilija K. Tschährä näyttää keittiönsä pöydän ääressä, miten musta paperi alkaa täyttyä koristeellisesta viivasta. Käsi on Katjan, mutta sitä ohjaa jokin muu.
Tähtipölyä ja mustia aukkoja – Anish Kapoor on nykytaiteen supertähti, joka on kiintynyt väripigmentteihin ja väritiloihin
KUVATAIDE | Taidekriitikko Tiina Nyrhinen muistelee kohtaamisia Anish Kapoorin taiteen kanssa yli 40 vuoden ajalta. Brittitaiteilijan suurnäyttely saapuu Serlachiukseen ensi keväänä.
Vuoden nuori taiteilija Man Yau on kypsä – sanan monissa merkityksissä
KUVATAIDE | Suomalaisessa ympäristössä näkyvästi vähemmistöön identifioitavissa oleva taiteilija on kypsä muun muassa tapaan, jolla hänestä tehdään oletuksia.
Ars Fennica -palkintoehdokkaiden helposti lähestyttävä näyttely nyt ensimmäisen kerran HAMissa
KUVATAIDE | Entisessä tennishallissa nähdään kevääseen asti Ragna Bleyn, Roland Perssonin, Jani Ruscican ja Hanna Vihriälän teoksia.



