Kuvataidearvio: Taidemaalari Ellen Thesleffin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Helsingin HAM-taidemuseon näyttely jatkuu ensi vuoden puolelle. Näyttelyn otsikon mukaan Thesleff maalasi ”kuin jumala”.
Tänä vuonna juhlitaan taidemaalari Ellen Thesleffiä (1869–1954), jonka syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Helsingin taidemuseo HAM kokosi näyttelyn Ellen Thesleff – Minä maalaan kuin jumala.
Näyttelyn nimessä on jotain hyvin osuvaa. Seitsemänkymmentä maalausta esittelee herkän, syvällisen ja monipuolisen naismaalarin, joka ei koskaan pysähtynyt paikalleen, vaan etsi uusia tapoja ilmaista itseään.
Näyttely kertoo rohkeasta ihmisestä, joka eli taiteelleen. Thesleff uskalsi rikkoa normeja ja sääntöjä aikana, jolloin naistaiteilijoita ei arvostettu. Hän ei jäänyt kotiin, vaan matkusti ja maalasi ja oli edelläkävijä suomalaisessa taiteessa Helene Schjerfbeckin tavoin.
HAMin näyttelyssä voi pysähtyä melkein minkä tahansa maalauksen eteen ja viipyillä sen tunnelmissa. Thesleffin muotokuvissa ihmiset ovat keskittyneitä puuhiinsa välittämättä ympäristöstä, mutta samalla kiehtovalla tavalla läsnä. Maalauksista henkii mennyt aika ja, rauha, jonka perään nykyihmiset haikailevat.
Ellen Thesleff: Lehtimaja, 1908. Yksityiskokoelma. Kuva: Hanna Kukorelli / HAM
Maisemissa Thesleffin sivellin tai paksuja pintoja kerrostava palettiveitsi sukeltaa ihanasti epäsovinnaisiin väreihin. Päivänvalo voi loistaa lilana tai siniharmaana ja silti se on täynnä valoa, tainnuttavan kaunista. Vuori hehkuu sinisenä, marjapuuronpunaisena ja violettina. Veden väreily on hempeää lilaa, pelto okrankeltaista. Monet maisemat piirtyvät kankaalle kuin sumun tai usvamaisen harson takaa.
Thesleffin uralla oli erilaisia vaiheita ja tyylikausia. Hän oli symbolisti ja ekspressionisti. Hän lähestyi surrealismia ja uransa loppupuolella myös abstraktia taidetta. Näistä kaikista vaiheista on esimerkkejä näyttelyssä.
Tyttöjä (Tytöt niityllä), 1960. Kuva: Hanna Kukorelli / HAM
Thesleff aloitti uransa 1890-luvun alussa kaksikymppisenä ja jatkoi yli kahdeksankymmentävuotiaaksi saakka. Hän matkusti ja hankki verkostoja Euroopasta. Hän kävi Pariisissa ja monissa Euroopan suurkaupungeissa. Erityisesti hän rakasti Firenzeä, josta HAMissakin on esillä monta hienoa maalausta.
Suomessa hänen turvapaikkansa oli Ruovedellä Murolessa. Siellä hän veti haalarit jalkaansa, suojasi päänsä lippalakilla ja sukelsi luontoon. Thesleffin perhe hankki Murolesta kesähuvilan ja myöhemmin Ellen rakennutti sinne ateljeensa Casa Biancan.
Ruovedellä syntyi näyttelyssä paraatipaikalle ripustettu maalaus Kaiku, jonka Thesleff maalasi vain 22-vuotiaana. Kuvan voi tulkita symboliksi taiteilijasta itsestään, jossa nuori nainen suuntaa itsevarmana ja innokkaana kohti maailmaa. Mallina oli tosin ruoveteläinen pikkutyttö, joka nauttii lepohetkestä heinä- ja peltotöissä.
Thyra Elisabeth, 1892. Kuva: Hanna Kukorelli / HAM
Thesleff maalasi sisartaan Thyraa. Näyttelyssä on esillä tavattoman viehättävä muotokuva nuoresta Thyrasta vuonna 1892. Eteerinen ja unenomainen maalaus edustaa Thesleffin symbolismia. 12-vuotias pikkusisar on samanaikaisesti viaton tyttö ja ruumiillistuma madonnasta.
Näyttelyn viimeiset työt ovat luonnosmaisia ja vahvasti abstraktia ilmaisua lähestyviä teoksia. Samaa intensiteettiä en niistä löydä kuin taiteilijan symbolismin ja ekspressionismin kauden maalauksista. Ne kuitenkin täydentävät Thesleffin pitkän uran kaarta, johon mahtui valtavasti hienoja teoksia.
Sirpa Pääkkönen
Ellen Thesleff – Minä maalaan kuin jumala
Missä: Helsingin Taidemuseo – HAM (Tennispalatsi, Eteläinen Rautatiekatu 8)
Milloin: 26.1.2020 asti.
Lisätietoja täältä.
