Kuva: Maarit Kytöharju
ÄÄNITAIDE | Äänitarina hyödyntää Tammerkosken kansallismaiseman miljöön eri puolet ja Tampereen Tampellan tehtaiden historiaa.
”Minulla oli yhdet kengät ja yksi etunimi”, Helmi Kuusikorpi kertoo. Hän sanoo kuolleensa jo huhtikuussa 1933, mutta on jäänyt kuoltuaan leijailemaan välitilaan, kotikonnuille Tammerkosken rantamille.
Olemme kokoontuneet Ravintola Tampellan edustalle Työnpuistoon odottamaan lähtöä Tampere Biennalen Äänitarina Tammerkoskella – Vedenhelmi -teokseen. Ilma on kohtalainen, mutta sateen uhka näkyy taivaalla. Me käännämme katseemme kuitenkin Auroraan, joka ohjeistaa meidät lataamaan puhelimiimme kävelyllä tarvitsemamme ääniraidat.
Hyvä ohje tunnin mittaisen kierroksen lähtijöille on myös se, että unohtaa hetkeksi taltioinnin ja keskittyy kuuntelemaan ääniraitojen tarinaa ja katselemaan hienoja maisemia sekä veden pyörryttävää voimaa. Vesi on maailman muisti. Nautitaan siitä vielä, kun se on mahdollista.
* *
Kahden vuoden välein, vuodesta 1986 järjestetty Tampere Biennale (10.–14.4.2024) esittelee kotimaisen nykymusiikin tärkeimmät ilmiöt, ajankohtaisimmat säveltäjät ja uusimmat sävellykset.
Biennalen ohjelmistoon tuotettu Äänitarina Tammerkoskella on hieno idea, jonka on kehittänyt festivaalin taiteellinen johtaja Minna Leinonen. Se hyödyntää Tammerkosken kansallismaiseman miljöön eri puolet ja Tampereen Tampellan tehtaiden historiaa aina 1850-luvun alusta 1930-luvun lopulle saakka.
* *
Tampellan historiaa
Tammerkosken itärannan ensimmäinen teollisuuslaitos oli vuonna 1844 toimintansa käynnistänyt Tampereen masuuni, jossa jalostettiin Viljakkalan Haverin kaivoksesta tuotua rautamalmia. Vuonna 1856 masuunin yhteyteen perustettiin konepaja. Samaan aikaan viereisellä tontilla aloitti pellavakehräämö, ja vuonna 1861 nämä yhdistyivät Tampereen Pellava ja Rautateollisuus Osake-Yhtiöksi, jonka kutsumanimeksi vakiintui Tampella.
Tampella oli oikea runsaudensarvi, joka työllisti valtavan määrän sekä kaupunkilaisia että muualta tulleita kansalaisia. Tampella valmisti muun muassa patoja, pannuja, uuninluukkuja, lankaa, höyrylaivoja, vesiturbiineja, höyryvetureita, kranaatinheittimiä, kallioporakoneita, vetureiden dieselmoottoreita, kangasta niin purjeisiin kuin arkisiin pyyheliinoihin, porakoneita, höyrykattiloita, tykkejä, design-tekstiilejä kuten kansainvälisesti palkittuja damastiliinoja, lentokonemoottoreita, kaivoskuormaajia, paloletkuja sekä paperi- ja kartonkikoneita.
* *
Kuva: Maarit Kytöharju
Salla Simukan käsikirjoittamassa mysteeritarinassa käydään läpi tehdastyöläisen arkea, iloja ja sisällissodan tapahtumia. Näkökulmahenkilönä on alussa mainittu Helmi Kuusikorpi. Äänen Helmille antaa taiteilija, rakastettu näyttelijä Seela Sella, joka tuo tarinaan yhtä lailla ilon välkettä kuin surun kyyneleitäkin.
Tunnin mittaisen Äänitarina Tammerkoskella -musiikkiteoksen ovat säveltäneet Tytti Arola ja Thorkell Nordal. Äänitteellä kuullaan Seela Sellan ääntä ja huilisti Livia Schweizerin soittoa. Lisäksi vuonna 2024 valmistuneessa teoksessa on Tammerkosken varrella eri vuodenaikoina tehtyjä kenttä-äänityksiä.
KUUNTELE: Seela Sella eläytyy Helmi Kuusikorven rooliin. Musiikki ja äänitys: Tytti Arola ja Thorkell Nordal
Äänikävelyyn sisältyy myös liikettä, tanssia, installaatiota ja ripaus live-musiikkia, joita eri kävelypisteissä nähdään ja kuullaan Baletti- ja tanssistudio Teija Suovan oppilailta sekä useilta pop up -esiintyjiltä.
Ja koska ollaan kaupunkimiljöössä, oman mausteensa tarinaan toivat Frenckellin aukiolla parkour-hippaa leikkineet pikkupojat, jotka eivät tienneet osallistuvansa taideteokseen.
Lisää äänikävelyjä elämään!
* *
Äänitarina Tammerkoskella – Vedenhelmi
- Sävellys, äänisuunnittelu ja dramaturgia Tytti Arola
- Sävellys ja äänisuunnittelu Þorkell Nordal
- Tarina Salla Simukka
- Koreografia Samuli Roininen / Tanssiteatteri MD
- Konsepti Minna Leinonen
- Tanssijat Baletti- ja tanssistudio Teija Suova – Kira Pukkila, Roosa Urrila, Nuppu Saarelma, Aada Lehtoranta, Teresa Savolainen, Diana Portilla, Nora Levänen, Viktoria Johansson, Julianna Johansson, Matilda Havumäki
- Vaihtuvat pop-up -esiintyjät Petri Kumela, Markus Hohti, Sirja Nironen, Niilo Halminen, Aurélie Pluister
Viimeiset esitykset
- La 13.4. klo 15–16
- Su 14.4. klo 15–16
Lähtö: Työnpuisto (Lapintie 2, Ravintola Tampellan edusta). Liput 10 € (vain ennakkomyynti). Saavuthan paikalle 15 minuuttia ennen esityksen alkua. Tarinan seuraamista varten tarvitset mukaan mobiililaitteen verkkoyhteydellä sekä kuulokkeet. Kävelyn varrella on portaita, joten se ei ole liikuntaesteisille saavutettava. Esityskieli: suomi.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Fyysistä komediaa ja absurdia draamaa – arviossa Tanssiteatteri Hurjaruuthin Talvisirkus Fantasia
SIRKUS | Tanssiteatteri Hurjaruuthin 30-vuotisjuhlavuottaan viettävän talvisirkuksen uusi esitys on hauska, valloittava ja visuaalisesti ihastuttava.
Musiikki on mahtava voima – Vexi Salmen ennen julkaisemattomat tekstit soivat Hämeenlinnan lauluillassa
MUSIIKKI | Terveisin Vexi -lauluiltaa voi suositella kaikille, jotka haluavat hetkeksi paeta pahaa maailmaa humoristisen ja koskettavan musiikin äärelle.
We Jazz oli modernin jazzin juhlaa – reportaasi festivaalin päätöslauantailta Töölön Korjaamolta
FESTIVAALI | Jazzdiggari Matti Nives on luotsannut nykyjazziin erikoistunutta We Jazz -festivaalia vuodesta 2013 lähtien. Ohjelmaa riitti kokonaisen viikon ajaksi.
Cecilia Damströmin timanttinen Information pureutuu informaatiotulvaan ja kannustaa lähdekritiikkiin
KONSERTTI | Tampere Filharmonian Cecilia Damströmiltä tilaama Information soi orkesterin konsertissa maailmanensiesityksenä. Tampere-talossa kuultiin myös Paul Lewisin Beethoven-pianismia sekä Brahmsin sinfonia.
