Kapellimestari Susanna Mälkki Kuva: Tampere Filharmonia
KONSERTTI | Tampere-talon, Tampere Filharmonian ja Tampereen Oopperan suurproduktio upeine solisteineen osuu kerralla nappiin.
”Uskallan julistaa Beethovenin kaikkien ihmisoikeustaistelijoiden nimikkosäveltäjäksi.”
Beethoven: Fidelio-oopperan konserttiversio Tampere-Talossa 10.10.2024.
Ludwig van Beethoven (1770–1827) sävelsi elämänsä aikana vain yhden ooppeeran, mutta millainen siitä tulikaan! Fidelio julistaa maailman loppuun asti veljeyden rakkauden, inhimillisyyden ja demokratian sanomaa kirkkaan selkeästi ja mitään arkailematta.
Vaikka tapahtumat sijoittuvat 1700-luvun Sevillaan, oopperan sanoma ja tapahtumat ovat totisinta totta tänäänkin aivan liian monessa paikassa ympäri maailmaa.
Lähimmät mielipidevangit viruvat tyrmissä tuossa aivan itärajan takana. Putinilaiseksi sortovaltioksi muuttunut Venäjä heittää omia kansalaisiaan ja sotavankejaan telkien taakse ja unohduksiin yhtä köykäisin ja keksityin perustein kuin Fidelio-oopperan vankilanjohtaja Don Pizarro on tehnyt rikolliseksi tekaistulle Florestanille.
Ja aivan kuten Venäjällä yhä voi tapahtua, pelastus saapuu naisen hahmossa. Oopperan Leonore on kaikkien niiden sotilaiden ja vankien äitien, vaimojen ja tyttöystävien esikuva, jotka hakevat vaaroja pelkäämättä oikeutta ja armoa rakkailleen toksisen maskuliinisilta hallitsijoiltaan.
Kuinka paljon paremmin asiat maailmassa olisivat, jos sitä saisi hallita naisellinen armo ja lempeys.
Mihin kertojaa tarvitaan?
Beethoven sävelsi Fideliota yhdeksän vuoden aikana kolmeen otteeseen. Nyt esitettävä kaksinäytöksinen versio on vuodelta 1814 ja kestää väliaikoineen 2,5 tuntia. Siinä ei ole minuuttiakaan liikaa.
Tampere-Talossa nähtiin ja kuultiin teoksen konserttiversio, siis ilman lavasteita ja näyttämötapahtumia. Se itse asiassa teki Fideliolle vain hyvää. Solistien kontakti yleisöön on suora ja välitön, vaikka he nyt joutuivat seisomaan orkesterin takana.
Ja kyllä lavalla myös liikuttiin, erityisesti kuoro ja kertoja Alma Pöysti, joka vei tarinaa suomeksi eteenpäin saksaksi laulettujen musiikkiosuuksien välillä. Ihan ei kyllä minulle aukene, mihin tässä kertojaa tarvitaan.
Tarina on hyvin yksinkertainen. Mieheksi (Fidelio) naamioitunut nainen (Leonore) haluaa pelastaa aviomiehensä (Florestan) julman kuvernöörin (Don Pizarro) vankityrmästä. Florestanin rikos? Hän oli eri mieltä ja sanoi sen ääneen. Florestan on siis kaikkien nykyistenkin mielipidevankien esikuva.
Kuoro hehkui ja ylisti
Beethovenilla oli taito luoda upeaa musiikkia hyvin vähistä aineksista. Tekstissä ei välttämättä sanota juuri mitään tai puhutaan hyvin arkipäiväisistä asioista, mutta kuulijasta tuntuu kuin korviin vuodatettaisiin hunajaa.
Ensimmäisen näytöksen avainkohtaus on vankien kuoro. Vangit näkevät ensi kertaa kuukausiin auringon, ja sen hehkun Beethoven maalaa pastoraalisinfoniasta tutuilla tehoilla. Teksti julistaa samaa sanomaa: ”Oi mikä autuus on hengittää vapaasti!”
Toinen näytös alkaa Florestanin tyrmästä, jossa hän valittaa kohtaloaan, mutta vaikuttaa jo alistuneen siihen. Tästä edetään solististen yhteisnumeroiden kautta kohti oopperan mahtavaa loppukohtausta, jossa kuoro ja solistit yhdessä iloitsevat totuuden voimasta ja aikaansaavista vaimoista. ”Puolisonsa pelastajaa ei voi liikaa ylistää.”
Fidelion tapahtumilla väitetään olleen oikea esikuva Ranskan vallankumouksen aikoina. Loppukohtaus kasvaakin mahtavaksi hymniksi, joka selvästi ennakoi Beethovenin 9. sinfonian loppukuoroa eli Oodia ilolle.
Sen ja Fidelion perusteella uskallan julistaa ”Ludden” kaikkien ihmisoikeustaistelijoiden nimikkosäveltäjäksi.
Päähenkilöt vakuuttivat
Tampere-talon, Tampere Filharmonian ja Tampereen Oopperan suurproduktio upeine solisteineen osuu kerralla nappiin. Fidelio on kuin vapauden soihdun kirkas leimahdus keskelle synkkenevää syksyä ja maailmaa.
Kapellimestari Susanna Mälkki tuntui olevan Beethovenin parissa kuin kotonaan. Se lupaa paljon hänen edessään olevista Fidelion ulkomaisista esityksistä. Tampereen Ooppera ja kuoro taas tulivat todistaneeksi, että täällä osataan tehdä oopperaa ympäri vuoden ja lyhyelläkin harjoitusajoilla. Kuoro oli jälleen kerran loistava.
Tasaisesta solistikaartista erottuivat edukseen sopraano Miina-Liisa Värelä ja tenori Jussi Myllys – siis teoksen päähenkilöt, joiden ympärille koko juoni rakentuu. Tommi Hakala ja Waltteri Torikka olivat jälleen vakuuttavia, mutta heidän osuutensa tässä oopperassa jäävät harmittavan pieniksi. Yleisö varmaankin toivoi enemmän.
Basso Matti Turunen lauloi flunssan jälkioireissa ja siksi muista erillään. Hienosti meni silti, vaikka välillä nenää ja otsaa pyyhkien.
Yleisö palkitsi Fidelion lämpimin aplodein. Salissa vain oli harmillisen paljon tyhjiä penkkejä, ja koko isolla parvekkeella hyvä jos 50 kuulijaa. Toinen mahdollisuus Fidelion kuulemiseen on vielä lauantaina 12.10. klo 15.00.
Kari Pitkänen
kari.pitkanen(at)kulttuuritoimitus.fi
* *
Beethoven: Fidelio
- Tampereen Filharmonia ja Tampereen Oopperan kuoro
- Kapellimestari: Susanna Mälkki
- Kuoronjohtaja: Heikki Liimola
- Rooleissa: Miina-Liisa Värelä (Leonore), Jussi Myllys (Florestan), Tommi Hakala (Don Pizarro), Waltteri Torikka (Don Fernando), Iida Antola (Marzeline), Tuomas Miettola (Jaquino) ja Matti Turunen (Rocco), Alma Pöysti (kertoja).
Konsertti Tampere-talossa 10.10.2024. Toinen esitys 12.10. klo 15. Lisätietoa täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Musiikki on mahtava voima – Vexi Salmen ennen julkaisemattomat tekstit soivat Hämeenlinnan lauluillassa
MUSIIKKI | Terveisin Vexi -lauluiltaa voi suositella kaikille, jotka haluavat hetkeksi paeta pahaa maailmaa humoristisen ja koskettavan musiikin äärelle.
We Jazz oli modernin jazzin juhlaa – reportaasi festivaalin päätöslauantailta Töölön Korjaamolta
FESTIVAALI | Jazzdiggari Matti Nives on luotsannut nykyjazziin erikoistunutta We Jazz -festivaalia vuodesta 2013 lähtien. Ohjelmaa riitti kokonaisen viikon ajaksi.
Cecilia Damströmin timanttinen Information pureutuu informaatiotulvaan ja kannustaa lähdekritiikkiin
KONSERTTI | Tampere Filharmonian Cecilia Damströmiltä tilaama Information soi orkesterin konsertissa maailmanensiesityksenä. Tampere-talossa kuultiin myös Paul Lewisin Beethoven-pianismia sekä Brahmsin sinfonia.
Kirill Karabits ja Tampere Filharmonia osoittivat, että Ukrainan kulttuuria ei niin vain nujerreta
KONSERTTI | Tampere ja Kiova ovat olleet ystävyyskaupunkeja 70 vuotta. Tampere-talon perjantaisessa konsertissa juhlittiin sitä ja itsenäisen Ukrainan selviämistä.