Lei Liang. Kuva: Alex Welsh
KONSERTTI | Kaikuja kaukaa -konserttiin kannatti tulla jo kiinalais-amerikkalaisen Lei Liangin sävellyksen Gobi Canticle ansiosta.
Tampere Filharmonia: Faunien iltapäivä – Kaikuja kaukaa. Lei Liang: Gobi Canticle, Lotta Laaksonen, viulu ja Sirja Nironen, sello. August Klughardt: Puhallinkvintetto op. 79 C-duuri, Nina Johnson, huilu, Heikki Pöyhönen, oboe, Reetta Näätänen, klarinetti, Pauliina Koskela, käyrätorvi ja Marcin Wosinski, fagotti.Felix Mendelssohn: Jousikvartetto e-molli op. 44 nro 2. Katri Nikkanen, 1.viulu, Lotta Laaksonen, 2. viulu, Kimmo Kivivuori, alttoviulu ja Sampo Liukko, sello. Tampere-talo 14.1.2024
Tampere Filharmonian kamarimusiikkisarjan vuoden ensimmäinen konsertti kantoi otsikkoa Kaikuja kaukaa. Nimelle oli uskollinen ehkä vain konsertin ensimmäinen teos. Paitsi että se kertoi sävelkielellään ja viittauksillaan jostakin meille länsimaisille kaukaisesta, se oli ehdottomasti konsertin mielenkiintoisin teos. Kiinalais-amerikkalaisen Lei Liangin (s. 1972) Gobi Canticle sai jopa miehen bussipysäkillä tuumaamaan: ”Kannatti tulla”. Samaa ajattelen minäkin.
Lei Liangin ei pitäisi olla tuntematon nimi, sillä hän on voittanut 2000-luvulla musiikkipalkintoja maailmalla. Tuntematon hän kuitenkin oli – ja kaukana meistä on myös yhdysvaltalainen taidemusiikin maailma.
Lei Liang aloitti säveltämisen jo kuusivuotiaana. Hänen pianokappaleitaan käytettiin – ja todennäköisesti käytetään vieläkin – paljon musiikkipedagogisena materiaalina Kiinassa.
Gobi Canticlessa vuodelta 2004 Lotta Laaksonen viuluineen ja Sirja Nironen selloineen tuntuivat istuvan Mongolian vuorten korkeuksissa ja katsovan kauas Gobin autiomaahan. He loivat soitollaan jatkuvaa tilaa, puhtaita intervalleja, glissandon jatkumoa ja etuheleiden toistoa. Lei Liang on selvästi viehättynyt paitsi Mongolian kansanmusiikista, myös soinnin ja värin kauneudesta.
Kiitos Laaksoselle ja Niroselle hienon säveltäjän esittelystä.
Kiitos myös huilisti Nina Johnsonille, kun hän toi konserttiin teoksen ja säveltäjän täysin länsimaisen taidemusiikin kaanonin ulkopuolelta. August Klughardtin (1847–1902) Puhallinkvintetto (1898) oli kuitenkin sävellyksenä keskiverto. Se esitteli toki erilaisia puhallinsoittimia, yhteissoiton ilokin tuli ilmi, mutta sanottavaa puuttui. Nyt tiedämme, miksi hän ei ole jäänyt musiikinhistorian nimeksi.
Jos Klughardtin kvintettoa kuvaisi soitinten keskinäiseksi kinasteluksi, niin Mendelssohnin jousikvartetto vuodelta 1837 olikin sitten henkevää keskustelua, oikeata kamarimusiikin peruskauraa. Säveltäjänä Mendelssohnilla on tässä toinen jalka vielä Bachissa ja erityisesti Beethovenissa, toisella hän kurottelee romantiikan maailmaan. Laatuvarma lopetus Faunien iltapäivälle.
Muuten. Felix Mendelssohn kuoli 4.11.1847 ja August Klughardt syntyi 30.11.1847. Ehkä siinä ei vaihdettu viestikapulaa.
Marja Mustakallio
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kirill Karabits ja Tampere Filharmonia osoittivat, että Ukrainan kulttuuria ei niin vain nujerreta
KONSERTTI | Tampere ja Kiova ovat olleet ystävyyskaupunkeja 70 vuotta. Tampere-talon perjantaisessa konsertissa juhlittiin sitä ja itsenäisen Ukrainan selviämistä.
Antiikin myyttejä ja Raamatun tekstejä Mozartin sävelkielellä – Idomeneo Musiikkitalossa oli suuri elämys
OOPPERA | Vanhaan taruun ja osin vanhaan testamenttiinkin perustuva libretto kulki synkästä alusta valoisaan loppuun, jossa lähes kaikki kokivat, mikä voima rakkaudella voi olla.
John Scofield perkasi Amerikan laulukirjaa intiimillä keikallaan Tampereen G Livelabissa
KONSERTTI | Säveltäjä-kitaristi John Scofieldin pitkässä setissä soivat niin jazz, blues kuin kantrikin – maestrolle ominaiseen tyyliin.
Merkityksellistä melskettä – Tampere Filharmonian konsertissa kuultiin Osmo Tapio Räihälän kantaesitys
KONSERTTI | Räihälän Harmattan-teoksen lisäksi Tampere-talon konsertissa kuultiin Šostakovitšin viides sinfonia ja Hindemithin viulukonsertto.
