Kuva: FINESTre-jousikvartetti
KONSERTTI | Faunien iltapäivä -konsertin ohjelma koostui kahdesta aikamme säveltäjien jousikvartetosta sekä noin sadan ja kolmen sadan vuoden takaisista kamarimusiikkikappaleista.
Faunien iltapäivä: Ajatonta kauneutta. Tampere-talo 16.2.2025.
Tampere Filharmonian kevään kamarimusiikkikonserttisarja alkoi varmaotteisesti. Tasapäisestä orkesterista poimitut soittajat kosketinsoittajavierailijoineen saivat mahdollisuuden loistaa niin teknisellä taituruudella kuin taiteellisella tulkinnalla.
Iltapäiväkonsertin ohjelma koostui kahdesta aikamme säveltäjien jousikvartetosta sekä noin sadan ja kolmensadan vuoden takaisista kamarimusiikkikappaleista.
Caroline Shaw’n (s. 1982) Entr’actessa ja Jouni Kaipaisen (1956–2015) jousikvartetossa nro 6 ”The Terror Run” oli jotenkin sama henki, vaikkakin erilainen ilmiasu. Läpisävellettyjen teosten toistuvat tauot kutsuivat mukaan ja vaativat kuuntelemaan intensiivisesti. Shaw’n teos tuntui glissandoineen, pizzicatoineen ja huokailuineen jossain määrin kevyeltä, hauraalta ja hauskaltakin. Kaipaisen kauhujuoksu taas oli jämäkämpi ja vakavampi.
FINESTre musisoi mitä mainioimmin. Molemmissa kvartetoissa Elina Rouvali ohjasi sellonsa suvereenisti sävellysten solistiseen imuun ja kevyemmät jouset saivat tyytyä säestämään. Toisaalta, kerrankin myös väliäänet – Heili Hannikaisen alttoviulu ja Heidi Kuulan kakkosviulu – saivat osansa solistisesta teeman kehittelystä, ja tekivät sen komeasti. Kati Tuominen-Herojan ykkösviulu hehkui napakkaa virtuoosisuutta.
FINESTre-jousikvartetilla on edellytykset irrota reilusti Tampereen ympyröistä merkittävimmillekin kamarimusiikin estradeille. Naisten yhteismusisoinnissa on jo toistensa tuntemisen patinaa, vahvaa halua omanlaiseen tulkintaan ja uteliaisuutta pyyhkiä pölyjä kvartettikirjallisuudesta.
* *
Tähän kevään ensimmäiseen Faunien iltapäivään minut houkutti oikeastaan Dietrich Buxtehude (1637–1707). Hänen muu kuin urkukirjallisuus on hämärän peitossa tai peräti kadonnut – jos sitä lie paljon ollutkaan.
Sonaatissa viululle, viola da gamballe ja continuolle op. 1 nro 2 ei kuulunut mitenkään erityisesti Buxtehuden ääni. Viulisti Lea Antolan, sellisti Miika Jämsän ja cembalisti Esa Toivolan esittämä pieni barokkikappale suuren Lyypekin Maria-kirkon urkurin ja urkusäveltäjän sulkakynästä osoittautui lähinnä kauniiksi kuriositeetiksi, ohimeneväksi välisoitoksi.
Sen sijaan konsertin aloittanut viulisti Katri Nikkasen ja pianisti Hanna-Leena Savolaisen tulkinta Joaquin Turinan (1882–1949) D-duuriviulusonaatista oli huikea. Teos oli viisas aloitusnumero. Sonaatissa kilpailtiin virtuoosisuudesta, ja molemmille muusikoille sitä riitti yllin kyllin. Siniselle taivaalle heitettiin keväinen auringonpaiste.
Marja Mustakallio
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Ilari Laakson soolohuiluteos sai kantaesityksen Faunien iltapäivässä – Parantumattomat romantikot Tampere-talossa
KONSERTTI | Tampere-talon Pienessä salissa kuultiin sunnuntaina Tampereen konservatorion entisen rehtorin Ilari Laakson huiluteoksen kantaesitys.
Idoleiden idoli on tittelinsä ansainnut – K-pop-tähti Taemin konsertoi Helsingin jäähallissa
KONSERTTI | Helsingin jäähallissa konsertoinut Taemin, koko nimeltään Lee Taemin, löi läpi vuonna 2008 yhtenä K-popryhmä Shineen jäsenenä.
Tampereen oopperan Viimeiset kiusaukset sai vaikuttavan ensi-illan
OOPPERA | Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset oli Tampereen Oopperan keskiviikkoisessa ensi-illassa sekä musiikillisesti että näyttämöllisesti hiottu ja vahva.
Äänetär loitsii äänen ja sanan voimalla – Sabrina ja Saarten tyttäret konsertoi Tampereen Laikussa
MUSIIKKI | Laulukollektiivi Sabrina ja Saarten tytärten ja lavarunoilija Nihkeen Akan Äänetär-loitsurunokonsertti yhdistelee uutta esittävää runoutta ja muinaissuomalaista loitsurunoa.