Boris Giltburg. Kuva: Sasha Gusov
KONSERTTI | Rahmaninovin runsas musiikillinen maailma toteutui pianistin ja orkesterin yhteistyössä ihanteellisesti ja sen kauneus nosti kyyneleet kuulijan silmiin.
Tampere Filharmonia: Tuhkimo. Tampere-talon Iso sali 14.4.2023. Antony Hermus, kapellimestari, Boris Giltburg, piano. Sergei Rahmaninov: Pianokonsertto nro 3 d-molli op. 30, Sergei Prokofjev: Sarja baletista Tuhkimo, koonnut Antony Hermus.
Tampere Filharmonian kahden Sergein illassa kuultiin Rahmaninovin kolmas pianokonsertto ja konsertin kapellimestari Antony Hermusin kokoama sarja Prokofjevin Tuhkimo-baletista. Teokset muodostivat oivallisen parin: Rahmaninovin konserton solistisuuden ja runsauden vastapainoksi Tuhkimon käänteet tarjosivat orkesterin jokaiselle soitinryhmälle linjakasta ja nasevaa sanottavaa.
Pianotaiteilija Boris Giltburg soitti Sergei Rahmaninovin konserton solistina vastustamattoman taiturillisesti ja tarjosi sointivärien äärettömältä vaikuttavan kirjon, jota on mahdotonta – ja luultavasti tarpeetontakin – yrittää kuvailla sanoilla. Konserton ensimmäinen osa kehräytyi herkästä alusta jännitteiseksi ja tarinalliseksi kokonaisuudeksi, jossa pianisti ja puhaltimet rakensivat teemoja kauniisti keskustellen. Kadenssi soi Giltburgin käsissä muhkean orkestraalisesti, silti suurimmissakin fortissimoissa hallitusti, lämpimästi ja pehmeästi. Konserton toisessa osassa korostui piano-osuuksien ilmatiivis laulavuus ja kolmas osa helisi ja jylisi virtuoottisesti.
Orkesteriosuus pursusi hienoja jousisointeja sekä puhallinten piirtoja ja välähtäviä kommentteja. Giltburgin viimeistelty Rahmaninov-soitto oli lyyrisistä melodialinjoista räjähtäviin ryöpsähdyksiin kaikin tavoin valovoimaista ja tyylikkäästi muotoiltua. Rahmaninovin runsas musiikillinen maailma toteutui pianistin ja orkesterin yhteistyössä ihanteellisesti ja sen kauneus nosti kyyneleet kuulijan silmiin.
Prokofjevin sarjan baletista Tuhkimo oli koonnut illan kapellimestari Antony Hermus, joka pohjusti esitystä juonnossaan kertomalla värikkääseen tyyliin Tuhkimon tarinan. Jännitteisesti rakentunut tulkinta oli vivahteikkuudessaan miltei visuaalinen, ja orkesterin jokainen soitinryhmä kuulosti olevan parhaassa terässään.
Sisarpuolten kinastelussa kuultiin viulujen kipakkaa sanailua sekä pianon ja puhallinten tölväisyjä, ja haltiakummin ynnä keijuäidin kuvioissa puhaltimet piirsivät meheviä ja hehkuvia melodioitaan. Latautuneesti soineen sarjan keskiöksi muodostui Tuhkimon vimmaiseksi yltynyt valssi keskiyön kellonlyönteineen.
Kikka Holmberg
Boris Giltburgin pianismia kuullaan RSO:n konsertissa 26.4.2023 sekä Mäntän musiikkijuhlilla 2.8.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
126 vuoden odotus on ohi: Gerontiuksen uni sai viimein ensiesityksensä Tampereella – arviossa Filharmonian konsertti
KONSERTTI | Edward Elgarin kuoro- ja orkesteriteoksen kirkkain tähti oli sopraanosolisti Dame Sarah Connolly.
Unenomaista tunnelmaa ja pienieleistä kauneutta – Ichiko Aoba konsertoi Finlandia-talossa
KONSERTTI | Japanilainen laulaja-lauluntekijä Ichiko Aoba vangitsi Finlandia-talon yleisön omintakeisella folktronicallaan.
Pelkkä Poutanen pohtii levyllään elämän ja kuoleman suhdetta: ”Mussa kulkee just noin synkät sävyt ja just toi valo”
KONSERTTI | Galleria Himmelblaussa esiintynyt Pelkkä Poutanen tekee lauluja, joissa ollaan hautojen äärellä, itketään ja poltetaan noitia, mutta myös kurkotetaan valoon.
Helsingin Barokkiorkesterin Schumann-ilta lohdutti kauneudellaan – arviossa Musiikkitalon konsertti
KONSERTTI | Robert Schumannin teokset toivat seesteisen ja rauhoittavan tunnelman yleisöön. Pääosassa olivat sellisti Steven Isserlis, hienot solistit ja Arnold Schoenberg -kuoro.