Yötärinöitä-kirja nauraa sekä peloille että nykyajan ilmiöille

Mäkipää & Juhani. Kuvat: Riitta Supperi / Teemu Juhani

Kirjailija Jari Mäkipäällä on resepti. Hän ottaa tuiki tavallisen päivänpäällisen tapahtuman ja katsoo sitä nurjasta kulmasta. Kun kirjan nimi on Yötärinöitä (Orava-kirjat, 2026), on se nurja kulma kummitustarinoiden genreä naurun kautta.

Kertoja on nimeltään Kukkumatti, Nukkumatin siskonpoika. Kukkumatti pitää enoaan hieman tylsänä tyyppinä. Eivät kai muuten Nukkumatin tarinat vaivuttaisi kuulijaa uneen.

Yötärinöitä eli naurattavan karmivia kertomuksia sisältää 15 itsenäistä lukua isolla fontilla sekä Teemu Juhanin kuvituksen. Oma näkökulmani on jo mummutasoa, eli lukijana asemoin itseni kirjan äärelle lastenlasten kanssa. Juonikuviot ovat sellaisia, että ne toimivat hyvin alakouluikäisen kanssa. Hän tietää jo tarpeeksi maailmasta, että huvittuu rinnastuksista ja jutut saavat aikuisenkin lukijan naureskelemaan.

Omia suosikkiani tarinaryppäässä ovat vampyyrinaapurit, jotka nykyaikaisina vegeversioina syövät veriappelsiineja ja asioivat Prismassa, se kun on vuorokauden ympäri auki. Ihanan ironinen on myös aaveita jahtaava somettaja, joka tekee kärpäsestä härkästä, ja tarinaa täydentää Juhanin kuvitus, jossa kaiken nielevä someyleisö ihquttaa täysin sydämin. Eikä huono ole villien skuuttien kostokaan. En ikinä vahingossakaan kaada parkkeerattua potkulautaa nurin.

Aika monessa tarinassa aikuiset ovat vähän tahvoja, eivät näe eivätkä kuule. Äiti ei esimerkiksi tajua, että hoitoon tuotu pikkukoira onkin pahanikinen lastenvihaaja, jonka kieroilut kaatuvat perheen pojan syyksi. Löytyy myös tuttu tarina kiltistä möröstä, joka ei osaa, eikä oikeastaan haluaisikaan pelotella. Ihan uusi versio tutusta aiheesta sen sijaan on goottitonttu, joka taipuu kiristykseen. Tarkkailtava tyttö uhkaa kertoa joulupukille, että tonttu ei pukeudu työssään soveliaasti. Riemastuttavia juttuja, eikö?

* *

Kirja olisi kiinnostava lukemisto äidinkielentunnille. Jo alakoulussa lapset ovat kypsiä pohtimaan kirjoittamisen eri tyylilajeja tai tekstin sanomaa. Mitä tuttua löytyy ja mitä yllättävää. Liekö kouluilla enää varaa oikein ostaa oikeita kirjoja luettavaksi.

Orava-kirjojen tiedotteessa Mäkipää kertoo, että tarinat totta tosiaan saivat alkunsa yöllä. Eräänä yönä hän havahtui hereille ja päässä alkoi pyöriä tarina lapsesta, jonka tekemisiä seuraa epätavallinen tarkkailija. Ahaa! Näin siis syntyi goottitonttu, eli Mustasilmäinen kyttääjä. Kirjailija innostui keikauttamaan tutut asetelmat uuteen ja vähän pelottavaankin asentoon. Uskon, että tekijöillä on ollut hurjan hauskaa tätä kirjaa tehdessään.

Jari Mäkipää kirjoittanut aiemmin kirjasarjat Etsiväkerho Hurrikaani ja Masi Tulppa. Hän on myös lukuisten television lastenohjelmien käsikirjoittaja. Teemu Juhani on kuvittaja ja graafinen suunnittelija, jonka kuvituksia on julkaistu yli 30 maassa.

Sari Passaro

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua