Kuvat: Christopher Michel / WSOY
KIRJAT | Romaani tarjoaa mielenkiintoisia kurkistusikkunoita sekä Neuvostoliittoon että aikamme Ukrainaan.
”Todellisesta ihmeestä voidaan puhua, kun viitisen tuhatta juutalaista sotavankia selvisi hengissä Hitlerin Saksassa.”
ARVOSTELU

Sasha Vasilyuk: Sankarien sukua
- Suomentanut Jaakko Kankaanpää.
- WSOY, 2025.
- 347 sivua.
Sasha Vasilyukin Sankarien sukua (suom. Jaakko Kankaanpää; WSOY, 2025) on eläväinen ja monipolvinen kertomus ukrainalaisista ja Ukrainan historiasta – eikä voisi juuri ajankohtaisempi olla.
Kertomus alkaa, kun Donetskissa syntynyt Jefim Šulman päätyi vuonna 1941 nuorena neuvostosotilaana puolustamaan maataan natsi-Saksaa vastaan ja joutui hetimiten sotavangiksi. Tarina päättyy vuonna 2015, kun Venäjän tulitus moukaroi jopa Donetskin hautausmaata, missä Šulmanin viimeinen leposija oli.
Hyvin erikoisen Jefim Šulmanin sotavankeudesta Saksassa tekee se, että hän oli juutalainen ja selvisi hengissä Hitlerin vainoista. Hän jäi eloon, mutta myös oman hätävalheensa vangiksi; mitä pidempään totuus pysyi piilossa, sitä vaikeampaa sitä olisi ollut paljastaa. Sotavangista tuli Berliinin asti päässyt sotasankari.
Sotasankarin viitta pysyi kuin ommeltuna Jefim Šulmanin harteilla läpi elämän, vaikka se vuosikymmenten mittaan muuttui raskaaksi taakaksi. Šulman rakasti suuresti perhettään ja tiesi, että 70 vuotta vanhan valheen paljastuminen olisi erityisen raskasta heille. Vaikenemisesta tuli perheen oma olotila.
* *
Sankarien sukua kertoo Jefim Šulmanin perheen jäsenistä vuoron perään ja avaa heidän kauttaan mielenkiintoisia kurkistusikkunoita sekä Neuvostoliittoon että aikamme Ukrainaan.
Kerronta tuntuu hetkittäin turhankin yksityiskohtaiselta ja välillä taas haluaisin ehdottomasti tietää lisää ja sukeltaa syvemmälle romaanihahmojen elämään; kokonaisuus on ajoittain epätasainen. Kaiken kaikkiaan kirja tarjoaa kuitenkin hienon lukukokemuksen.
Unto Nuora tekee äänikirjan lukijana hyvää työtä.
Sasha Vasilyukin esikoisteos perustuu tämän oman isoisän kokemuksiin. Noin kuusi miljoona neuvostosotilasta joutui natsiarmeijan vangiksi ja yli puolet heistä surmattiin. Loppujenkaan kohtalo ei ollut kotiin palatessa häävi, kun Stalin piti heitä pettureina.
Todellisesta ihmeestä voidaan puhua, kun viitisen tuhatta juutalaista sotavankia selvisi hengissä Hitlerin Saksassa. Vasilyukin isoisä oli yksi heistä, aivan kuten romaanin Jefim Šulman.
Leena Reikko
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kiintoisa näkymä sotien välisen ajan Helsinkiin ja sen värikkäisiin kulttuuripiireihin – arviossa Tanna Elon Taru Minervasta
KIRJAT | Tanna Elo rakentaa romaaninsa päähenkilöistä Valmasta ja Paavosta hienovireiset ja uskottavat kuvaukset, lämmöllä.
Liberaaliälykkö laittaa maantiedon myytit päreiksi, ja Suomikin saa osansa – arviossa Paul Richardsonin Maantieteen myytit
KIRJAT | Onko Trumpin seinällä mittasuhteet vääristävä Mercatorin maailmankartta? Siinä Grönlanti on Afrikan kokoinen eli yli kymmenen kertaa kokoaan suurempi.
Hyvänmielen lätkäromanssi nuorille ja miksei vanhemmillekin – arviossa Annukka Salaman Sulamispiste
KIRJAT | Ylöjärveläinen Oliver hiihtää kilpaa, mutta hänen todellinen intohimonsa on jääkiekko, jota poika harjoittelee salaa läheisen avolouhoksen jäällä.
Kommunistinen diktatuuri murskasi surutta parhaitaan – arviossa Elina Kahlan Gulagin viisas
KIRJAT | Gulagin viisas on Elina Kahlan teoksen päähenkilö Pavel Florenski, kommunistisen terrorin uhri. Mies yhdisti tieteen, taiteen ja uskon, mutta se oli Neuvostoliitolle liikaa.







