Uusi opas kirjan julkaisuun jakaa päteviä neuvoja kokeneemmallekin – arviossa Saara Henrikssonin Sinä julkaiset kirjan

Kuvat: Toni Neffling / Penelope-kustannus

Huhut kertovat, että koronan aiheuttaman kotoilun, etäilyn ja lockdownien vuoksi kustantamot hukkuvat käsikirjoituksiin. Yhä useampi on löytänyt sisimmästään jotain sanottavaa, moni ehtinyt vihdoin saattaa valmiiksi kenties vuosiksi keskeneräiseksi jääneen käsikirjoituksen.

Sinä julkaiset kirjan (Penelope-kustannus, 2021) tuntuukin osuvan sopivaan markkinarakoon juuri nyt. Se on kirjailija ja kustannustoimittaja Saara Henrikssonin kirjoittama opas pöytälaatikkokirjailijoille. Kirjan takakannessa kerrotaan, että opas on suunnattu ”kunnianhimoiselle ja ennakkoluulottomalle harrastajakirjoittajalle, joita maassamme on yhä enemmän”.

Henriksson esittelee kirjassaan, kuinka erilaisia teitä on valittavana matkalla käsikirjoituksesta painetuksi kirjaksi. Tahi digikirjaksi tai äänikirjaksi. Osa ohjeista tuntuu sopivan aivan ummikoille, mutta kirjassa on paljon erinomaisen kiinnostavaa ja uuttakin asiaa myös sellaiselle, joka kenties on jo julkaissut. Kun ei ole ollenkaan sanottua, että kirjansa ison kustantamon kautta kerran julkaissut kirjailija ei vielä joskus olisi uuden edessä.

Kenties seuraava kirja tuleekin ulos tarvepainatuksena, indiekirjana tai yhteisöllisesti rahoitettuna. Voi olla, että on opeteltava kirjan markkinointi aivan uudelleen, jos edellisellä kierroksella sen hoiti kustantamon markkinointikoneisto.

Omakustanne ei ole merkki epäonnistumisesta

Saara Henrikssonilla on näkemystä kustannusalasta laajemmin, mikä näkyy selväjärkisenä pohdintana siitä, mikä ylipäätään on kannattavaa ja mahdollista. Kirjassa avataan niin runouden, proosan kuin tietokirjallisuudenkin julkaisukanavia ja -tapoja ja erilaisten käsikirjoitusten etenemisvaihtoehtoja. Oppaassa neuvotaan, miten kustantajia kannattaa lähestyä. Kerrotaan myös, että ala on muuttunut nopeasti. Jos ennen pidettiin huonona käytöksenä lähettää käsikirjoitus yhtä aikaa moneen eri kustantamoon, nyt se on normi.

Kirjan sävy on mielestäni positiivinen ja kannustava, vaikka lukiessa saattaakin tulla hetkellinen ähky erilaisten termien sekamelskassa. ONIX, isbn, ePub, kirjastoluokitus… nämä kuivilta kuulostavat pikkuseikat tuskin ovat luovaa kirjoittamistyötä tekevän mielessä vähääkään. Kirjojen saaminen kauppojen hyllyille tai edes verkkokirjakauppoihin vaatii kuitenkin valtavasti raakaa toimistotyötä, jonka äärelle kirjan julkaisija joutuu.

Positiivisesta sävystä huolimatta kirja ei sorru haihatteluun. Henriksson kertoo, millaiset käsikirjoitukset sopivat parhaiten pienen piirin tarvepainatteiksi. Esimerkiksi oman suvun historiikit tai omille lapsille kirjoitetut sadut voivat olla tällaisia. Henriksson kirjoittaa myös, että fantasiaromaaneista on kaupallisissa kustantamoissa ylitarjontaa. Samoin on historiikkien laita. Tekstin omakustanteena julkaisemisen ei tällöin pidä olla merkki epäonnistumisesta.

Tämä onkin kiinnostava pointti, jota ei voi kirjoittajille riittävästi korostaa. Hyväkin teksti voi jäädä kaupalliselta taholta julkaisematta, jos kustantaja ei juuri nyt näe sille kaupallista potentiaalia. Ei kaupallinen kustantamo julkaise samana syksynä kahta vampyyriaiheista nuortenkirjaa kahdelta eri kirjailijalta. Hylkäyskirje kustantamosta ei siis välttämättä tarkoita, että teksti on surkea. Edellä kuvatun vuoksi onkin hyvä, että tässä oppaassa kerrotaan selväsanaisesti myös muista julkaisuvaihtoehdoista.

”Vältä markkinamyyntiä!”

Paitsi kirjailijalle, Henrikssonin vinkit ovat hyviä ja avartavia myös pienkustantajille. Erilaisia indiekustantamoita perustetaan jatkuvasti, ja on hienoa, että tällainen opas tuli markkinoille ja kokoaa yhteen keskeisimmät kysymykset vastauksineen. Kannattaako kirjamessuilta ostaa oma pöytäpaikka? Vai olisiko sittenkin otollisempaa hakeutua markkinoimaan kirjoja muinaismarkkinoille?

Oppaassa annetaan jopa käytösohjeita:

”Vältä markkinamyyntiä. Kirjallisuuden ystävät pitävät siitä, että he voivat rauhassa tutustua kirjoihin ja selata niitä. Voit seistä käytävällä tarjoamassa kohteliaasti esitteitä ohikulkijoille, mutta älä huutele muiden osastojen myyjien päälle. On myös lupa vain istua pöydän takana! Mutta tällöin vähintään tervehdi kohteliaasti pöytään tutustuvia ihmisiä, älä vain selaa kännykkää tai jutustele kaverin kanssa.”

Erityiskiitokset kirja ansaitsee vertaistarinoista. Muutamat kirjailijat ja pienkustantajat kertovat, millainen heidän tiensä kirjailijuuteen tai kirja-alaan on ollut.

Sinä julkaiset kirjan sai toteavasta nimestään huolimatta havahtumaan, miten työläs prosessi kirjan julkaisu voi olla. Varsinkin silloin, jos kyse on jostain muusta kuin täyskustanteesta, jossa kustantamo henkilökuntineen huolehtii miltei kaikesta. Olen varma, että perikuntien löydettäväksi tulevina vuosikymmeninä jää suuri määrä korona-ajan käsikirjoituksia. Ihmisiltä, jotka suhtautuvat intohimoisesti kirjoittamiseen, mutta eivät sittenkään jaksaneet taistella tekstilleen julkaisua. Tai kokivat, etteivät halua tehdä kaikkea sitä kirjailijalta vaadittavaa näkyvyystyötä, jota nykyisin vaaditaan. Eivät halua somettaa ja verkostoitua.

Tässä joukossa voi olla helmiä. Täytyy vain toivoa, että nämä käsikirjoitukset printataan löytäjäänsä odottamaan. Kovalevyillä ne tuskin säilyvät.

Sinä julkaiset kirjan on Penelope-kustannuksen julkaisema. Teemaan sopii, että tämä uusi kustantamo on Saara Henrikssonin ja yhtiökumppaninsa oma yritys. Opas on kustantamon ensimmäinen julkaisu.

Kirsi Haapamatti

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua