Kuvat: Otto Virtanen / WSOY
KIRJAT | Ujuni Ahmedin ja Elina Hirvosen kirjoittama teos on epäilemättä helpottavaa lukemista maahanmuuttajaperheistä tuleville nuorille naisille, joiden yhteisö haluaa sulkea heidät ahtaaseen tilaan.
”Kukaan ei sanoisi valkoisesta ihmisestä, että häntä pitää suvaita.”
ARVOSTELU
Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin
- WSOY, 2022.
- 226 sivua.
Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin (WSOY, 2022) on hyvin kirjoitettu ja mietitty johdatus maailmaan, joka on luultavasti meille useimmille täysin vieras. Elina Hirvonen kirjaa, kun Ujuni Ahmed kuljettaa sisään omaan somaliyhteisöönsä, missä elämää sääntelevät omat, kotimaasta tuodut tavat, uskonto ja kunniakäsitykset.
Yhteisö on toisaalta rakastava, hyvä ja turvallinen, toisaalta hyvin ahdas. Kaikkein ahtaimmalla ovat nuoret naiset, erityisesti ne, jotka haluavat itse etsiä ja päättää oman paikkansa sekä henkilökohtaisessa elämässään että yhteiskunnassa.
Teos on epäilemättä helpottavaa lukemista niille somalitaustaisille ja muille maahanmuuttajaperheistä tuleville nuorille naisille, joiden yhteisö haluaa sulkea heidät ahtaaseen tilaan. He elävät kahden kulttuurin ja kahden elämäntavan välissä; koulussa he ovat osa suomalaista maailmaa, kotona somalialaista. Ujuni Ahmedia selkeämmin ei voi sanoa, että kyllä sinä pystyt, kyllä osaat, olet tärkeä. Hän kertoo, miten itse löysi omat vaikutusmahdollisuutensa, oman suhteensa uskontoon ja omat tapansa vaikuttaa siihen, että maailma olisi oikeudenmukainen syntyperästä ja ihonväristä riippumatta.
Toivoisi myös, että mahdollisimman moni muukin löytäisi tämän hyvin kirjoitetun ja selkeän katsauksen sekä yhden nuoren naisen kasvutarinaan että Suomessa somaliyhteisön nuorten arkeen.
Kaksi s-sanaa
Ujuni Ahmed on terävänäköinen ja terävä myös mielipiteissään. Hän haastaa valkoihoisia feministejä näkemään, etteivät oikea ja väärä riipu ihonväristä.
”On kaksi s-kirjaimella alkavaa sanaa, joita kuulen paljon ja joista kummastakaan en pidä: suvaitsevaisuus ja sensitiivisyys.
Kukaan ei sanoisi valkoisesta ihmisestä, että häntä pitää suvaita. Tummalle niin voi sanoa. Se tarkoittaa, että hänessä on jotain ongelmallista, mitä pitää erikseen suvaita. Luulen, että siellä on ongelman ydin. Tummaa ihmistä ei kohdella samalla tavoin kuin valkoista, koska häneen ei suhtauduta samalla tavalla kuin valkoiseen.”
Sensitiivisyys puolestaan tiivistyy Ujuni Ahmedin mukaan valkoihoisten asiantuntijoiden toiveeseen puhua ympärileikkauksesta ”sensitiivisesti”, vaikka silpominen on rajuinta mahdollista väkivaltaa, vieläpä lasta kohtaan.
Ahmed peräänkuuluttaa valkoiselta valtaväestöltä rohkeutta tuomita kaikki maahanmuuttajayhteisöissä tapahtuva väkivalta ja tukea niitä, jotka yhteisöjen sisällä uskaltavat nousta vastarintaan.
”Ihmisellä pitää olla oikeus väkivallattomaan elämään taustasta ja ihonväristä riippumatta.”
Onnellinen loppu
Ujuni Ahmedin kirja alkaa nuoren tytön vaikeista vuosista kodin, uskonnon ja koulun puristuksessa. Kapinoivalla teinillä on paljon vaikeuksia ja vähän tukijoita – kaikki olisi voinut päättyä huonosti.
Kirjalla on kuitenkin onnellinen loppu; Ujuni Ahmed löysi oman äänensä, oman tapansa olla somali ja muslimi, oman tapansa olla Suomessa ja oman tapansa olla kotimaassa. Hän löysi myös oman tapansa auttaa muita.
Hän on vuonna 2017 perustamansa Fenix Helsinki -nimisen kansalaisjärjestön toiminnanjohtaja ja monialainen ihmisoikeusvaikuttaja. Helmikuussa 2020 hän sai PENin sananvapauspalkinnon.
Elina Hirvonen on kirjailija, toimittaja ja dokumentaristi.
Leena Reikko
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Mikko Hautalan analyysi maailmasta on omaa luokkaansa sillä hän tuntee historian ja nykyhetken – arviossa Sotaa ja rauhaa
KIRJAT | Niin Washingtonissa, Moskovassa kuin Ukrainassakin palvelleen diplomaatin teos on suositeltavaa luettavaa jokaiselle maailmanpoliitiikkaa seuraavalle.
”Ihanan maksimaalinen” – Harri Henttisestä kasvoi Vesilahden kirkkoherra ja nyt jo puolen Suomen tuntema KirkkoHarri
KIRJAT | Miia Siistonen näyttää, miten julkkiselämäkerta kirjoitetaan oikein: vetävästi, humoristisesti, kohdetta silottelematta mutta häntä kunnioittaen ja avaten ajattelun rajoja.
Niilo Teerijoki muistelee kansakoulunopettajan uraansa Aunuksen Karjalassa – arviossa Uskon ja toivon aikoja
KIRJAT | Kotiseutuneuvoksen puolen vuosisadan takaisissa käsikirjoituksissa kuvataan kolmea kouluvuotta Itä-Karjalan kylissä loppusyksystä 1941 kesään 1944.
Sotiminen Israelissa vaikuttaa siltä kuin sen pitäisi kuulua päivittäiseen uutisannokseen – arviossa Hannu Juusolan Israelin historia
KIRJAT | Maailmanyhteisö on neuvoton, kun ne, joilla on aseita ja voimaa takanaan, tekevät mitä lystäävät. Siksi Hannu Juusolan tuntevat kaikki ajankohtaislähetyksiä seuraavat tv-katsojat.
