Talouspolitiikan myyttejä murtamassa – arviossa Riina Tanskasen ja Samu Kuopan Kapitalismin suuri illuusio

Kuvat: Jenny Rostain / Into

Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa ovat asettaneet itselleen vaativan tehtävän: miten johdatella lukijaa talouspolitiikkaan ymmärrettävällä ja mielenkiintoisella tavalla? Kaksikon yhdessä kirjoittama ja Tanskasen kuvittama Kapitalismin suuri illuusio (Into, 2023) koostuu vetävästi kirjoitetusta tekstistä, tekstimassan väliin lisätyistä monimutkaistenkin ajatusten tiivistyksistä sarjakuvaruuduissa sekä laajan tutkimuskirjallisuuden popularisoinnista. Lopputulos on onnistunut: ahmin Tampereelta ponnistavan kaksikon kirjan parissa päivässä.

Kirjoittajat julkilausuvat yhden keskeisistä lähtökohdistaan heti johdannossa: “Talouden kielen tärkein tehtävä on esittää talous hankalana asiana, jota tavallinen ihminen ei ymmärrä.” Joitakin tämä provosoi, mutta vielä useammalla uskoisin olevan asiasta omakohtaisia kokemuksia. Lähes päivittäin ”talousviisaat” luettelevat eri medioissa vakavailmeisinä hämäriä madonlukuja, joita harva todella tajuaa. Käsinkosketeltavammaksi synkät talousennusteet muuttuvat, kun poliitikot vetävät näistä johtopäätökset, joiden mukaan ainoa mahdollinen vaihtoehto on talouskuria mukaileva politiikka.

Tanskanen ja Kuoppa vertaavat tapaamme puhua taloudesta keskiajan kristinuskoon, jonka piirissä papit puhuivat kansalta yli hilseen menevää latinaa. Viitepisteenä on Walter Benjaminin esittämä ajatus, jonka mukaan kapitalismi on kulttiuskonto. Uskonnon ja talouden sekä politiikan kytkeminen toisiinsa ei ole pelkästään Benjaminin kaltaisten marxilaisten filosofien tekemä. Myös Benjaminin aikalainen, natsi-Saksan hovijuristiksi kutsuttu Carl Schmitt, esitti politiikan käsitteissä olevan kyse maallistuneesta teologiasta. Jos tyypillisessä tavassa puhua taloudesta ja politiikasta on jotain munkkilatinan kaltaista mongerrusta, pyrkivät Kuoppa ja Tanskanen tuomaan talouspuheen ylhäältä taivaiden piiristä takaisin maankamaralle. Talouspuheen illuusioiden purkamisessa asiaproosaa tukee Tanskasen runsas kuvitus, joka on tuttu kuvataiteilijan Tympeät tytöt -sarjakuvista. Sarjakuvien ironiaa hyödyntävä huumori tekee vaikeista asioista helpommin lähestyttäviä.

Vaikka teoksen lähteistä löytyy haastavampaakin poliittista ajattelua ja tutkimusta, tämä esitetään ymmärrettävässä muodossa ja elämänmakuisella tavalla:

“Me haluamme puhua taloudesta, sillä taloudesta puhuminen on elämästä puhumista.

Taloudessa on pohjimmiltaan kyse yksinkertaisista kysymyksistä. Miten ihmiset täyttävät perustarpeensa, saavat ruokaa, vettä, lämpöä, turvaa ja suojaa? Kaikki elämän edellyttämät resurssit ovat jo olemassa tällä planeetalla. Talous on järjestelmä, jolla nämä resurssit ja niiden hedelmät jaetaan – tai ollaan jakamatta.

Talous vastaa kysymykseen siitä, millaista elämää voidaan elää. Talous koskettaa meitä jokaista, ja siksi jokaisen pitäisi voida puhua siitä.”

* *

Vuosien 2007–2009 finanssikriisin seurauksena kapitalismin käsite palasi takaisin julkiseen keskusteluun. Maailmanlaajuista talousjärjestelmää alettiin kritisoida jopa sille pyhitettyjen Financial Timesin kaltaisten lehtien sivuilla. Myös Suomessa kapitalismikriittinen kirjallisuus on lisääntynyt viime vuosina. Vuonna 2023 ilmestyi Tanskasen ja Kuopan teoksen lisäksi esimerkiksi Vilja Saarisen, Valter Sandelin ja Mikael Brunilan kirjemuotoa hyödyntävä Kuulumme toisillemme (Khaos Publishing), Eetu Virenin esseekokoelma Esseitä (Tutkijaliitto) sekä Lasse Poserin, Ilona Raivion ja Henri Salosen toimittama haastatteluille rakentuva Eurooppa kieltäytyy työstä (Khaos). Jokaisella mainituista teoksista on eri tekstilajeja hyödyntävät ominaispiirteensä ja ansionsa, mutta Kuopan ja Tanskasen teos on näiden kirjojen joukossa helpoiten lähestyttävä.

Kapitalismin suuri illuusio on jaoteltu yhdeksään lukuun, jotka kukin kumoavat erilaisia talousjärjestelmäämme, eli miltei planeetan joka sopukkaan levittäytyneeseen kapitalismiin liittyviä myyttejä. Kapitalismin illuusiot koskevat esimerkiksi järjestelmän suhdetta demokratiaan, ekologiaan, hoivaan ja orjuuteen. Myyttejä puretaan perehtymällä sekä historiasta että nykyhetkestä löytyviin esimerkkeihin. Vaikka kirja käsittelee talouspolitiikkaa, se käsittää tästä ”rajauksesta” syntyviä mielleyhtymiä huomattavasti laajemman alan. Johtoajatuksena on, että kapitalismi ei koske pelkästään taloutta, vaan se on koko yhteiskunnan järjestämisen tapa.

Samankaltaisia teemoja on käsitelty viime vuosina esimerkiksi Veikka Lahtisen ja Pontus Purokurun kirjassa Mikä liberalismia vaivaa? (2020) ja jälkimmäisen esseekokoelmassa Täysin automatisoitu avaruushomoluksuskommunismi (2018). Joidenkin jaettujen lähteiden lisäksi olin bongaavinani Tanskasen ja Kuopan kirjasta myös joitain samoja tapausesimerkkejä, joita Lahtinen ja Purokuru käyttävät. Tämä ei kuitenkaan ole moite, sillä jotkut esimerkit kiertävät maailmanlaajuisesti talouspolitiikkaa kriittisesti käsittelevässä kirjallisuudessa. Yhtäläisyydet pikemminkin alleviivaavat ajatusta, jonka mukaan kritisoidut taloudelliset ja poliittiset olosuhteet ovat osa laajemmin jaettua todellisuutta. Lisäksi Tanskanen ja Kuoppa pyrkivät nimenomaan avaamaan uusille lukijoille talouspoliittista keskustelua, johon perehtymistä voi jatkaa esimerkiksi kirjan runsaaseen lähdeluetteloon tutustumalla. Tanskanen on itse aiemmin pyöritellyt osaa kirjan teemoista sarjakuva-albumissaan Tympeät tytöt (2021), joka on osa saman nimistä Instagramissa kymmeniä tuhansia seuraajia kerännyttä sarjakuvaprojektia.

* *

Kapitalismin suuri illuusio onnistuu paketoimaan monenlaisia talouspoliittisia keskusteluja yhteen. Helppulukuisuuden lisäksi kirjan ansioihin kuuluu, miten monet sen esiin nostamat näkökohdat on omaksuttu pelkän pintakuorrutuksen sijaan jo analyysin lähtökohdaksi. Viime vuosina niin taide- kuin aktivistipiireissä lisääntyneet ekologiaan ja hoivaan liittyvät teemat ovat pinnallisen maininnan sijaan teoksen analyysin lähtökohtia.

Tanskasen ja Kuopan teosta lukee ilolla, sillä sen sisältämät ajatukset ovat paitsi virkistäviä, myös tuoreella tavalla esitettyjä. Jäin lukemisen jälkeen kuitenkin pohtimaan, millainen käsitys poliittisesta toimijuudesta ja yhteiskunnallisen muutoksen luonteesta kirjassa esitettyjen käsitysten taustalla on. Millä keinoilla kirjassa esitettyä talouspolitiikan kritiikkiä laitetaan käytäntöön ja keiden toimesta? Tavoitellaanko muutosta esimerkiksi puoluepolitiikan piirissä, sen ulkopuolella tai jonkinlaisella uutta luovalla yhdistelmällä?

Vaikka kirjassa on haluttu välttää utooppisten kaavioiden esittämistä kritisoidun talouskuripolitiikan tilalle, on rivien välistä kuitenkin luettavissa minkälaiseen suuntaan kirjoittajat toivovat maailman kehittyvän. Kapitalismin kritisointi demokratian puutteesta sisältää vaatimuksen talouden demokratisoimisesta. Ympäristön tuhoamiseen ja hoitotyöntekijöiden kurittamiseen sidotun talouskasvun sijaan toivotaan luonnon vaalimista ja ihmisten hoivaamista. Epätasaisesti jakaantuvat työn hedelmät halutaan jakaa oikeudenmukaisemmin ihmisten kesken. Lukijaa jää kutkuttamaan, mitä tapahtuu kapitalismin illuusioiden purkamisen jälkeen.

Juho Narsakka

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua