Taiteilijoiden ja tutkijoiden kirjoituskokoelma käsittelee taidemusiikin ja luonnon kosketuskohtia

Kuvat: Taideyliopisto

Otsikkonsa mukaisesti Taidemusiikin ja luonnon kosketuskohtia (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025) käsittelee musiikkia ja luontoa erityisesti musiikin eri tutkimusmetodeista ja perinteistä. Niistä ovat esillä esimerkiksi musiikin historia, musiikin filosofia ja estetiikka sekä analyyttinen musiikkitiede. Lisäksi mukana on puheenvuorotyyppisiä artikkeleita. Päänäkökulma on musiikissa, luonto on esillä vähemmän, esimerkiksi viittauksina ilmastonmuutokseen ja lajikatoon.

Kirjan toimittajina ovat pianisti, musiikin tohtori Eveliina Sumelius-Lindblom ja musiikkitieteilijä, professori emeritus Matti Huttunen. Heidän mukaansa luonto ei ole vain musiikin ulkopuolista vaan se voi löytyä hiljaisuutena, akustiikkana, tunteellisena kokemuksena tai muistoina.

Teos alkaa johdannolla, jota seuraavissa 11 artikkelissa käsitellään muun muassa romaania metsän ja musiikin summana (kirjailija Anni Kytömäen puheenvuoro) sekä sitä miten ihmiset kokivat musiikin ja maailmankaikkeuden vuosisatoja sitten (Päivi Järviön ja Marianna Henrikssonin vertaisarvioitu artikkeli).

Teos on monipuolinen, sillä siinä käsitellään musiikin ja luonnon yhtymäkohtia monipuolisesti musiikkifilosofian, musiikkitieteen ja ekologisen ajattelun kannalta. Artikkelit kattavat historiallisia, muodollisia ja kulttuurisia näkökulmia. Pääpaino on kuitenkin musiikissa ja sen syvällisessä analysoinnissa.

Vähemmän käsitellään luontoa, vaikka esimerkiksi pitkästi keskustellaan siitä, mitä on luonnollinen klassinen laulu. Laulunharrastajia varmasti kiinnostaakin Annikka Konttori‑Gustafssonin ja Jenni Lättilän puheenvuoro Luonto ja ”luonnollisuus” musiikissa – klassinen laulu. Adjektiivin ”luonnollinen” vastakohdaksi on valittu ”epäluonnollinen” siitä huolimatta, että rikas suomen kieli tarjoaa parempiakin vaihtoehtoja, kuten luonnoton, teennäinen ja keinotekoinen. Opimme kuitenkin, että klassinen laulu (oopperalaulu) on kaikkea muuta kuin luonnollista, sillä sehän vaatii ammattilaulajilta vuosien harjoitusta ja elämänmittaista laulutunneilla käymistä.

Hieno yritys taustoittaa omaa luontoaktivismia on säveltäjä Riikka Talvitien artikkeli Kompleksinen luonto sävellyksen lähtökohtana. Talvitie on teoksessaan Green Tress sekä libretisti että säveltäjä!

Taidemusiikin ja luonnon kosketuskohtia -teoksen kirjoittajat tulevat eri taustoista (musiikkitiede, filosofia, säveltaide, esityskäytäntö, ekologia), joten näkökulmat ja tutkimusmenetelmät vaihtelevat paljon. Artikkeleita ei sido yhteen yksi yhtenäinen tutkimuskysymys tai teoreettinen viitekehys – osa teksteistä on filosofisia pohdintoja, osa historiallisia tai taiteellisia tapaustutkimuksia. Yhtenäinen punainen lanka puuttuu: lukijan on itse rakennettava eri artikkelien pohjalta kokonaiskuva siitä, miten musiikki ja luonto liittyvät toisiinsa.

Kaiken kaikkiaan teos on kiinnostava ja monipuolinen, mikä on sen vahvuus. Yhtenäisempi teos olisi voinut olla, mutta toisaalta se perustuu eri taustoista tulevien kirjoittajien näkemyksiin.

Jos haluaa tutustua sävellyksiin, joihin artikkeleissa viitataan, ne löytyvät Spotify-soittolistalta.

Jukka Kallio

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua