Kuvat: Crime Time
KIRJAT | Jokaista Seppo Jokisen uutta dekkaria odottaa kiinnostuneena. Uusin, 28:s, ei petä lukijaansa, se on taattua sujuvaa ja sympaattista tarinankerrontaa.
”Jokinen on kietonut juonen jälleen tiiviisti ja koukuttavasti.”
ARVOSTELU
Seppo Jokinen: Sen maksaa minkä tilaa
- Crime Time, 2023.
- 399 sivua.
Seppo Jokinen, Bookbeatin vuoden 2022 dekkaristi, teki sen taas: kirjoitti dekkarin, jota ei voinut jättää kesken. Lukunautinto jatkui yhtäjaksoisena aamun tunteihin.
Sen maksaa minkä tilaa -kirjan (Crime Time, 2023) rikospaikka on, kuten arvattavissa, Tampere, ja Koskisellahan riittää kiireitä rikosten perässä pysymisessä.
Löytyy kaksi henkirikoksen uhria, joiden henkilöllisyyttä ei tiedetä. Kummalliselta vaikuttaa jäältä löytynyt uhri, jolla on päällään vain kalsarit ja vieressään jääkaira. Sitten kun vielä löytyy toinen tunnistamaton uhri epämääräisen autonkuljettajan peräkontista, niin selvitettävää riittää.
Jokinen on kietonut juonen jälleen tiiviisti ja koukuttavasti. Liittyykö murhat toisiinsa vai eivät? Ja keitä nuo onnettomat uhrit ovat?
Eivätkä outoudet siihen lopu. Koskisen rauhallisen kävelyretken Hervannan maastossa keskeyttää yllättävä laukaus ja huuto. Juoksu äänen suuntaan ei tuota tulosta.
Tuttu työyhteisö istuu aamupalaverissa puimassa tapahtuneita henkirikoksia. Tähän vielä lisänä Koskisen kuulema laukaus ja kivulias karjaisu. Tutkintaryhmä ei kuitenkaan löytänyt paikan päältäkunnollista johtolankaa. Liekö tuossa mitään tapahtunutkaan?
Yhtäkkiä käsillä onkin useampi tapaus ja siihen tuppautuu vielä Koskisen vanha armeijakaveri. Tutkintakiireiden keskellä samaan aikaan toisaalla on vanha mies kuolinvuoteellaan paljastanut vuosikymmenien takaisen perhetragedian. Joviaali Koskinen ei oikein osaa kieltäytyäkään auttamasta ja viraabelisti lähtee vanhan armeijakaverinsa asiaa hoitamaan. Tapaus vaikuttaa kiinnostavalta ja vie Koskisen välillä teille tietymättömille.
* *
Seppo Jokinen punoo nämä kaikki toimivaksi juoneksi, joka kietoo lukijan tiiviisti kirjan ääreen. Kyllähän kaikki lopulta ratkeaa, mutta lukijan matka tarinan loppuun asti säilyy jännitteisenä.
Kuten aiemmissakin Jokisen Koskis-dekkareissa, merkittävä osuus on Koskisen oman elämän kuvioissa. Lundelinin kanssa rakennettu yhteiselämä ja lintukoto Sirppitiellä on myyty hyvässä yhteishengessä, mutta kaipaus toisen luo vaivaa komisariota. Eikä vanha suolakaan lakkaa janottamasta.
Mikähän on seuraava Koskisen askel?
Irmeli Heliö
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Jaakko Yli-Juonikkaan Vaurioituneiden aivojen painajaiset sisältää esseitä hämärän rajamailta
KIRJAT | Kirjailijan ensimmäinen esseekokoelma sisältää tunnistettavan äänen mutta pakenee määrittelyjä.
Kuolemaa ja kummitustarinoita – arviossa Marianna Karttusen Karjalaista kalmanväkeä
KIRJAT | Ovatko kalmanväen mätänevät ruumiit toimineet esikuvina kauhuelokuvien zombie-hahmoille?
Niina Holopaisen maaginen realismi pysyy kasassa ja lumoaa vaikka enemmänkin sitä olisi saanut olla – arviossa Graniittijalka
KIRJAT | Satavuotias rintamamiestalo kertoo selviytyjänaisten tarinaa. Graniittijalka tarjoilee yllätyksiä ja synkkyyttä, mutta myös toiveikkuutta.
Arttu Tuomisen tarinoissa selviytyminen näyttää olevan sattumaa – arviossa Kide-trilogian toinen osa Hydra
KIRJAT | Arttu Tuomisen teokset ovat kotimaiseksi jännityskirjallisuudeksi harvinaisen vauhdikkaita; hän ei kirjoita suomalaisista keskivertorikoksista.