Kuvat: Osuuskumma / Saara Henriksson
KIRJAT | Tamperelaiskirjailijan fantasian ja scifin maailmoista ammentava romaani kertoo yrittäjäsuvun perillisen seikkailusta sienirihmastojen ja sukulaistensa kanssa.
”Kirjan parasta antia ovat todellisuuden rajat ylittävät virtuaalitodellisuudet ja todellisuudesta irrallisten kuvitteellisten maailmojen rakentelut.”
ARVOSTELU
Carita Forsgren: Iättömät
- Osuuskumma, 2025.
- 498 sivua.
Carita Forsgrenin sienikirja Iättömät (Osuuskumma, 2025) ilmestyi sopivasti syksyiseen sienestysaikaan. Tuttujen tattien ja verrattomien vahvereoiden esittelyn sijaan kirja kuitenkin lupailee takakannessaan vauhdikasta tieteisseikkailua, ihmissuhteiden draamaa ja yrittäjäsuvun keskinäistä kemmerrystä. Jätetään siis sienikori ja kumpparit suosiolla kotiin.
Aiemmin muiden muassa historiallisten romaanien ja spekulatiivisen fiktion parissa viihtynyt tamperelaiskirjailija maalailee uutuuskirjassaan uhkakuvia käsitellen kantavana teemanaan ihmisen monimutkaista suhdetta luontoon. Sen parantavat voimat ovat elämän edellytys, mutta luonto on myös julma ja ahmaisee ihmisen lopulta kitaansa. Iättömissä maaperän rihmastot saavat konkreettisesti äänen puhuvina olentoina, jotka käyvät omaa taisteluaan hyvän ja pahan välillä – unohtamatta juonellisia käänteitä ja huumorintajua.
Monipuolisuus tuntuu aluksi kiinnostavalta, mutta tapahtumien rönsyily ja kertojaääninä hiukan suoraviivaisiksi jäävät rihmastot vievät tarinaa eteenpäin paikoin turhankin luettelomaisen tasaisesti. Toki tämä on myös ensimmäinen lukemani kirja, jossa pääasiallisena kertojana toimii rihmasto.
Hahmoja on karvan alle 500-sivuiseen kirjaan paljon Pekka-vaarista Milja-mummuun, Akimista Henriin, Margitista Lauraan ja Jasminista Holgeriin. Siihen päälle ulkomailla majailevat Ilmari, Hwa-Sook ja Peter. Sitten vielä Sandy, Saija, Man-Deok ja rihmastot itsessään ynnä eläimet. Porukkaa tulee ja menee kuin Metsoloissa.
Keskiössä on Emmi Korpisuo, nuori opiskelija ja yrittäjäsuvun perillinen, joka tarkastelee ympäristöään luontoa rakastaen ja havainnoiden jo lapsuudessa syntyneen erikoisen yhteyden avulla. Kirjan sivuilla Emmin rooli jää välillä runsaan hahmokavalkadin alle ja hän toimii touhun yltyessä enemmänkin tapahtumia yhdistävänä liimana.
Asiat etenevät pieninä pyrähdyksinä. Välillä kirjan keskeisen roolin nappaa vauhtiin pääsevä Pekka-vaari, jonka syvin olemus ja motivaatiot tarjoavat kiinnostavaa pohdittavaa. Ikuisen elämän jano hinnalla millä hyvänsä on klassinen aihe Dorian Grayn muotokuvasta vampyyritarinoihin. Kolikon kääntöpuolella on aina jotain hirveää. Tämä kaikki sekoitetaan soppaan, jossa ihmiset, eläimet ja rihmastot paiskaavat kättä. Toisia motivoi raha, toisia nuoruuden jano, toisia oikeudenmukaisuus ja toisia taas silkka jännityksenkaipuu. Välillä on hivenen vaikea pysyä kärryillä mitä kukin haluaa ja miksi.
* *
Tapahtumien ryöppy ja kohtauksesta toiseen eteneminen tuo mieleen televisiosarjat – erityisesti fungus-sienen valtaaman Last of Us -pelin ja -sarjan. Ehkäpä fantasiapelimäisyys ja elokuvamaisuus kuvaavatkin Carita Forsgrenin kirjaa parhaiten. Sen parasta antia ovat todellisuuden rajat ylittävät virtuaalitodellisuudet ja todellisuudesta irrallisten kuvitteellisten maailmojen rakentelut. Niissä rihmastot näyttävät todellisen voimansa, mahtinsa ja kykynsä.
Näissä yliluonnollisista elementeistä ammentavissa kohtauksissa Forsgren tuntuu olevan kirjoittajana innostuneimmillaan. Jää vaikutelma, että arkiset kuvaukset saunan lämmittämisestä ovat vain pakollista proosaa ja mielikuvituksen tiellä. Jonkinlaista rihmastoa, joka pitää kirjan muodollisesti kasassa. Rohkeampaa otetta jää kaipaamaan.
Iättömissä on mukana myös oivia kuitteja vanhanaikaiseen miesten pyörittämään maailmaan. Menneisyyden turpeiset läpät törmäävät sivistyneemmän arvomaailman kanssa riemukkaalla tavalla. Välillä toivon, että sekoileva Pekka-vaari käydään seuraavassa luvussa työntämässä suonsilmään. Käykö niin? Sen jätän arvoitukseksi. Kirja ei päästä lukijaa helpolla eikä tarjoile ilmeisiä vastauksia.
Pisteet siitä, että Forsgren on toteuttanut kirjan varsin holistisella otteella. Hän on tehnyt kirjan sisällön lisäksi kansitaiteet, taiton ja kuvituksen.
Jani Tuovinen
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kiintoisa näkymä sotien välisen ajan Helsinkiin ja sen värikkäisiin kulttuuripiireihin – arviossa Tanna Elon Taru Minervasta
KIRJAT | Tanna Elo rakentaa romaaninsa päähenkilöistä Valmasta ja Paavosta hienovireiset ja uskottavat kuvaukset, lämmöllä.
Liberaaliälykkö laittaa maantiedon myytit päreiksi, ja Suomikin saa osansa – arviossa Paul Richardsonin Maantieteen myytit
KIRJAT | Onko Trumpin seinällä mittasuhteet vääristävä Mercatorin maailmankartta? Siinä Grönlanti on Afrikan kokoinen eli yli kymmenen kertaa kokoaan suurempi.
Hyvänmielen lätkäromanssi nuorille ja miksei vanhemmillekin – arviossa Annukka Salaman Sulamispiste
KIRJAT | Ylöjärveläinen Oliver hiihtää kilpaa, mutta hänen todellinen intohimonsa on jääkiekko, jota poika harjoittelee salaa läheisen avolouhoksen jäällä.
Kommunistinen diktatuuri murskasi surutta parhaitaan – arviossa Elina Kahlan Gulagin viisas
KIRJAT | Gulagin viisas on Elina Kahlan teoksen päähenkilö Pavel Florenski, kommunistisen terrorin uhri. Mies yhdisti tieteen, taiteen ja uskon, mutta se oli Neuvostoliitolle liikaa.