Rashid Khalidi ja Raja Shehadeh valottavat uusissa tietokirjoissaan Palestiinan historiaa ja nykypäivää

Rashid Khalidi. Kuvat: Kosmos / Alex Leva / Siltala

Palestiinan ongelmat kumpuavat pohjimmiltaan kolonialismista, tiivistää Columbian yliopiston modernin arabitutkimuksen professori Rashid Khalidi. Khalidin kirjoittama ja alun perin vuonna 2020 englanniksi ilmestynyt tietokirja Palestiina – Sata vuotta asutuskolonialismia ja vastarintaa 1917–2017 (suom. Anna Tuomikoski; Siltala, 2024). Teos on perinpohjainen kuvaus Palestiinan historiasta ja siitä miten se on kytkeytynyt siionistiseen liikkeeseen ja Israeliin viimeisen sadan vuoden aikana:

“Tässä teoksessa kuitenkin keskitytään konfliktin koloniaaliseen luonteeseen, sillä tätä aspektia tavataan sen keskeisyydestä huolimatta aliarvioida, vaikka Palestiinan modernista historiasta paistavat kaikki muillekin siirtomaasodille ominaiset piirteet.”

Khalidi on tutkimuksissaan erikoistunut Lähi-idän moderniin historiaan ja kirjoittanut lukuisia kirjoja, joiden aiheina ovat esimerkiksi alueen maiden kansalliset identiteetit ja ulkovaltojen rooli niiden kehityksessä. Palestiina on ensimmäinen häneltä suomennettu kirja. Kyse on laajemmalle yleisölle kirjoitetusta historiateoksesta. Palestiinaan on liitetty saksankielisen laitoksen jälkisanat, jotka on päivätty helmikuulle 2024. Näin teos ulottuu Gazan sotaan, joka Khalidin mukaan on “yksi tämän satavuotisen sodan raaimmista vaiheista”.

Palestiinan yksityiskohtien runsaus uhkaa paikoitellen pyörryttää lukijan pään. Vuosiluvut, lukemattomat henkilöt ja historialliset tapahtumat vilisevät silmissä. Lopussa kuitenkin kiitos seisoo, sillä viitteineen lähemmäs 400-sivuisesta teoksesta piirtyy kokonaisvaltainen kuva palestiinalaisten historiasta ja poliittisesta liikehdinnästä. Kirja auttaa ymmärtämään myös mihin pidempiin historiallisiin ja poliittisiin jatkumoihin lähes kaksi vuotta kestänyt Gazan sota kytkeytyy.

Juuri marraskuussa 2023 alkaneen Gazan sodan kiihtyminen livestriimatuksi kansanmurhaksi tekee Palestiinaan liittyvän kirjallisuuden lukemisesta sekä ahdistavaa että välttämätöntä. Sodan taustalla on kolonialismi, koloniaalisen väkivallan jatkumo.

* *

Raja Shehadehin kirjoittama Mitä Israel pelkää? (suom. Koko Hubara; Kosmos, 2024) on kirjoitettu sen jälkeen, kun Israel hyökkäsi vuonna 2023 Gazaan Hamasin lokakuun 7. päivän iskun jälkeen. Khalidin teokseen verrattuna huomattavasti lyhyempi kirja on jaettu kahteen osaan.

Ensin Shehadeh tarjoaa lyhyen katsauksen tapahtumiin vuodesta 1948 lähtien. Palestiinalaiset puhuvat Nakbasta (suom. katastrofi), jonka seurauksena arviolta 750 000 palestiinalaista joutui pakenemaan kotiseudultaan. Israelissa samaan tapahtumaan viitataan itsenäisyyssotana. Miehitettyjen alueiden asukkaille katastrofi, miehittäjille taas suuri vapauskertomus. Kirjan toisessa osassa käsitellään Gazan sodan ensimmäisen puolen vuoden aikaisia tapahtumia.

Shehadehin kirja on varustettu Noora Dadun esipuheella. Dadu kirjoittaa siitä, mikä sen merkitys on, että Israelia tarkastellaan palestiinalaisten näkökulmasta:

“Mitä Israel pelkää keskittyy nimeään myöten poikkeuksellisen paljon Israeliin, vaikka onkin palestiinalaisen kirjoittama kirja. Pelkän nimen kuultuani ihmettelin tätä. Eikö maailmassa ole paremminkin pula kirjoista, jotka kertovat Palestiinasta ja palestiinalaisista? Lukiessani kuitenkin ymmärsin, että Shehadehin näkökulma on tarpeellinen. Pelkästään se, että Israelin historiaa käy läpi palestiinalainen, muuttaa tapaa, jolla tarina kerrotaan, ja myös tapaa, jolla sitä kuuntelee. Historian läpikäymisessä ja analyysissa on palestiinalainen katse.”

Samankaltaisen palestiinalaisen katseen voi löytää myös Khalidin kirjasta, vaikka hän onkin syntynyt Yhdysvalloissa ja asunut siellä suurimman osan elämästään. Khalidi käsittelee oman palestiinalaisen sukunsa vaiheita, joiden kytkeminen Palestiinan historiaan tekee teoksesta henkilökohtaisemman ja lähestyttävämmän.

* *

Libanonin sodan aikaan vuonna 1982 Khalidi opetti yliopistossa Beirutissa ja asui siellä perheineen. Libanonin merkitystä Palestiinan vapautusliikkeen tukikohtana läpikäyvä luku onkin yksi kirjan mielenkiintoisimmista. Myöhemmin 1990-luvun alussa Khalidi toimi Madridin rauhanneuvotteluissa palestiinalaisten edustajien neuvonantajana. Teoksessa kuvaillaankin kirjoittajan vaikutelmia monista tunnetuista palestiinalaisista poliitikoista. Khalidi kritisoi PLO:n johtoa ja muita palestiinalaisia toimijoita esimerkiksi kyvyttömyydestä ymmärtää Yhdysvaltoja ja vaikuttaa maan ulkopolitiikkaan, joka on monin tavoin jättänyt jälkensä Palestiinaan ja Israeliin.

Tuoreet suomennokset, varsinkin Khalidin ja Shehadehin teosten kaltaiset 2020-luvulla julkaistut tietokirjat, ovat enemmän kuin tervetulleita. Palestiinan, Israelin ja laajemmin koko Lähi-idän historiaa ja yhteiskuntia valottavalla käännöskirjallisuudella on kultaakin kalliimpi rooli lukijoille, jotka haluavat ymmärtää mitä maailmassa tapahtuu.

Tuo maailma ei ole meidän ulkopuolellamme, Suomikin on osa sitä. Shehadeh mainitsee yhtenä rauhan esteenä “asetuotannon taloudelliset intressit. Israel on merkittävä puolustustuotteiden vientimaa.” Suomen hallitus ei ole runsaasta kritiikistä huolimatta tätä kirjoittaessa edelleenkään lakkauttanut asetuontia Israelista, vaikka Gazan sota on ottanut yhä julmempia kierroksia, kun Israel nälkiinnyttää tietoisesti palestiinalaisia estämällä ruoan avustukuljetusten pääsyn alueelle.

Jos Palestiinan historia ja nykypäivä ei ole entuudestaan tuttu voi Shehadehin kirjasta olla helpompi aloittaa lukeminen. Syvempää tietoa kaipaavien kannattaa suoraan tarttua Khalidin teokseen, joka on paitsi pidempi ja paksumpi myös varustettu runsaalla määrällä lähdeaineistoa. Juuri tänä historiallisena hetkenä molemmat kannattaa lukea.

Juho Narsakka

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua