Kuvat: Otto Virtanen / WSOY
KIRJAT | Riku Siivonen kertoo lähes maanisesti ja hengästyttävästi omasta lapsuudestaan, kokemuksistaan, elämästään. Hän tekee sen huumorilla taiten niin, että nauru ei milloinkaan peitä vakavuutta sanojen takana.
ARVOSTELU
Riku Siivonen: Kaikki isäni tavarat
- WSOY, 2022.
- 118 sivua.
Riku Siivosen esikoisromaani Kaikki isäni tavarat (WSOY, 2022) hengästyttää ja ihastuttaa. Romaanin kertojana viestintäkonsultti suoltaa ja tylyttää yhteiskuntamme tämän päivän ongelmia ja lainalaisuuksia. Siivonen vetelee turpiin maailmaa, missä konsultit ja erityisesti viestintäkonsultit ovat muodostaneet kuvan todellisuudesta, mikä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
Siivonen kuljettaa romaaniaan ihmissuhteidensa välillä. Kaiken kattona on isä ja isän jälkeensä jättämä tavaramäärä. Isä on ulospäin ollut aivan joku muu kuin mitä poika on tuntenut. Hän on ollut partioentusiasti, vapaaehtoinen joka suuntaan, mukava mies, jonka suurin ihmisitä muistaa vaikuttavana ja karismaattisena. Isänsä haudalla poika toivoo, että isä olisi nähnyt hänet, kuten on ilmeisesti nähnyt lippukuntalaisensa ja muut, joiden kanssa tämä ikiliikkuja oli viettänyt aikaansa.
Pojan oma kuva isästään on toinen ja paljon karumpi. Silti hän olisi aina halunnut tämän tyypin tunnustavansa, että poika on hyvä, hieno ja taitava. Omassa elämässään poika on ollut väärinkäyttäjä niin peleissä, viinassa, huumeissa ja naissuhteissaan. Yhteys isään oli kuitenkin pysynyt. Isän kuoltua kotitila pitää raivata.
Tavaramäärä on huikea ─ toisaalta sellainen kuin maaseudun suuleissa ja tyhjiksi jääneissä navetoissa tänäkin päivänä on. Kertojan isän varastoissa oli Arabian astioita, moottoreiden osia, putkiradioita, suksia, megafoni ja höyrylaivan sumutorvi sekä paljon, paljon muuta ja ilmeisestikin loputon määrä. Romaanissa tavaramäärää setvitään tämän tästä ja sekin tuo muistoja menneiltä vuosikymmeniltä ennen 1990-lukua syntyneille.
Siivosen romaani on monella tavalla osuva ajankuva. Siinä menestynyt ihminen pohtii ja käsittelee lapsuuttaan, nuoruuttaan ja ihmissuhteitaan. Siivonen on ilmiselvästi hyvä kirjoittaja, tiedostava ja lukeva ihminen. Hän on itseironinen ja osaa pureskella esim. konsulttimaailman niin, että se on sekä humoristista että kertomusta omasta ajastamme ja ”vaikuttajatiedottajien” osuudesta päätöksenteosta.
Kaikki isäni tavarat – romaanista tulee mieleen Joonatan Tolan Punainen planeetta (Otava, 2021). Molemmat miehet kertovat lähes maanisesti ja hengästyttävästi omasta lapsuudestaan, kokemuksistaan, elämästään. He molemmat tekevät sen huumorilla taiten niin, että nauru ei milloinkaan peitä vakavuutta sanojen takana. Molemmat vaikuttavat myös katselevan taaksepäin ymmärryksellä, mikä on vaatinut paljon pohdintaa ja anteeksiantoa.
Riku Siivonen on pitkän linjan toimittaja ja käsikirjoittaja ja teos on hänen ensimmäinen romaaninsa. Toivottavasti hän jatkaa tälläkin tiellä!
Romaanin lukijana Panu Vauhkonen on ollut täysosuma. Melkein olisi luullut, että kirjailija itse puhuu; niin sisällä tarinassa Vauhkonen on.
Leena Reikko
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Tatu Vaaskivi leimusi kuin tähdenlento – Miika Siironen kirjoittaa säkenöivästä kriitikko-kirjailijasta, jonka jälkimaailma unohti
KIRJAT | Nero ja Narkissos -elämäkerta avautuu mahtavaksi ikkunaksi 1930-luvun suomalaiseen kulttuurielämään, Tulenkantajien sukupolveen ja sen kuuluisiin edustajiin.
Kuolemaa, elokuvia, runoilijoita – arviossa Niilo Rantalan esseekokoelma Kunnia niille, jotka polttavat itsensä
KIRJAT | Tamperelaisen monipuolisuusmiehen esseissä yhdistyy luontevasti kulttuurin asiantuntijuus, kristillisyys ja kirjoittajan taidot.
Poliisi tutkii tatuointeja ja taruolentoja – arviossa Guillaume Musson Seinen tuntematon
KIRJAT | Ranskalaisdekkarissa riittää tapahtumia riittää ja niiden selvittäminen vie aikaa ja kysyy niin älyä kuin yleissivistystäkin.
Huminaa, lorinaa ja kahakoita – arvosteltavana Jeongdo Kimin Äänestä sana, sanasta merkitys
KIRJAT | Ensimmäinen yleistajuinen tietokirja suomen kielen onomatopoeettisesta eli ympäristön ääniä jäljittelevästä sanastosta esittelee kielen rikkautta ja ilmaisuvoimaa.