Kuva: TA-Tieto
KIRJAT | Toimittaja, kirjailija Pirjo Munck kertoo muusikon ja säveltäjän elämästä ja tekemisistä vuosilukujen mukaisessa järjestyksessä.
”Radio oli tärkeä Eerolle, hän oppi kuulemaan sävelmät ja niiden vivahteet.”
ARVOSTELU
Pirjo Munck: Ertsi – Eero Ojasen musiikin täyttämä maailma
- TA-Tieto, 2025.
- 326 sivua.
Eero Ojanen on monipuolinen musiikin ammattilainen. Hänet tunnetaan muusikkona ja säveltäjänä niin teattereiden esityksistä kuin orkesteri- ja kuoromusiikista. Monilla sävellyksillään hän on onnistunut luomaan klassisiksi jääneitä lauluja.
Ojanen aloitti muusikonuransa 1960-luvulla kavereiden kanssa perustamissaan jazz-yhtyeissä. Kaveripiiri koostui ensin Helsingin Normaalilyseon eli Norssin koulukavereista ja myöhemmin pääkaupunkiseudun ammattimuusikoista. Muutaman vuoden kokemuksella Ojanen soitti jo amerikkalaisten jazzmuusikoiden kanssa Porin jazzfestivaaleilla ja muissa konserteissa.
Eero Ojanen on värikkään suvun jäsen. Isovanhemmat Aaro ja Martta Ojanen elivät Nummen Sierlan kylässä, josta tuli Eerollekin tuttu paikka. Isoisä oli pankinjohtaja ja harrasti kornetinsoittoa paikallisessa torvisoittokunnassa. Tuli lama ja vei isoisältä talot, tavarat ja työpaikan. Lääkkeeksi käytettiin alkoholia. Perheen poika Kalle oli Eero Ojasen isä. Suvussa oli valtiopäivämiehiä, kansanparantajia ja kauppiaita.
Äiti Kaijan vanhemmat syntyivät molemmat Pietarissa. Isoäiti oli ruotsinkielinen. Muutaman mutkan kautta vanhemmat muuttivat Helsinkiin ja lopulta elättivät perheen Elannon palveluksessa.
Avioeron jälkeen isoäiti Martta ja lapset Armi ja Kalle muuttivat Helsinkiin. Lapset aloittivat koulun ja Kalle kävi Norssin loppuun. Kouluaikana hän kiinnostui shakista niin paljon, että edusti Suomea kaksissa shakkiolympialaisissa ja pärjäsi hyvin. Pelimatkoista tuli Kallelle tärkeitä tilaisuuksia pärjätä ja matkustaa. Kalle kohtasi Kaijan ja he perustivat perheen, johon syntyi poika Eero (3.1.1943) ja tytär Sinikka.
Tätinsä kautta Eero tutustui Perjon perheen pianoon ja naapurissa asuvan Ilmo Launiksen poikiin Marttiin ja Tapaniin. Martista tuli myöhemmin 1970-luvulla Agit-Propin jäsen, tuon ”taistolaisten Abbaksi” kutsutun lauluyhtyeen, jota myös Eero Ojanen säesti.
Ojanen pääsi Helsingin Suomalaiseen Yhteiskouluun ja perhe vietti kohtuullinen mukavaa elämää niin kaupungin menoissa kuin kesäisin Rantaharjussa Lammilla. Isä Kalle opetti pojalleen haitarinsoiton.
Radio oli tärkeä Eerolle, hän oppi kuulemaan sävelmät ja niiden vivahteet. Myöhemmin hän opetteli lisää soittamista isältä saamallaan kellopelillä.
Isän juominen lisääntyi ja perheväkivalta oli arkipäivää. Lopulta vanhemmat erosivat.
HYK:ssä Eero tutustui Eero Melasniemeen, Matti Penttilään ja Jussi Suomalaan, jotka ”Bimboa” eli Melasniemeä lukuun ottamatta soittelivat eri yhtyeissä. Perustamassaan Mad Clubissa porukka harrasti veneretki ja hiihteli. Pojat olivat snobeja pukeutumista myöten.; vaatteet haettiin Tukholmasta. Tyttöjä ilmestyi kuvaan mukaan, mutta porukka ja ystävyys säilyi.
Musiikin opiskelu monipuolistui Sibelius-Akatemiassa, joka alkoi heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen.
* *
Ertsi – Eero Ojasen musiikin täyttämä maailma (TA-Tieto, 2025) kertoo luettelonomaisesti Eero Ojasen tarinan lapsesta nuoreksi muusikoksi ja edelleen yhdeksi Suomen kuuluisimmista teatteri- ja orkesterimusiikin soittajista, sovittajista ja säveltäjistä.
Suomessa ei taida olla montakaan paikkakuntaa, jossa Eero Ojanen ei olisi soittanut. KOM-teatterin mukana hän kiersi Suomea Lappia myöten. Ennen KOM-teatteria Ojanen oli Love Recordsin muusikko.
Eero Ojanen on ollut mukana kaikissa 1970-luvun merkityksellimpien laululiikkeiden kokoonpanoissa. Hän on säveltänyt jazzia, poliittisia lauluja, laulelmia, kuoromusiikkia, orkesterimusiikkia, kantaatteja, free jazzia, teatterimusiikkia, elokuvamusiikkia ja musiikkia niin balettiin kuin tv-sarjoihin.
Eero Ojanen on ollut naimisissa kolme kertaa. Väliin mahtui julkisuudesta tuttuja asuinkumppaneita. Ojasella on kaksi tytärtä ja neljä lapsenlasta toisen vaimonsa Laura Jäntin kanssa. Eero Ojanen on ollut nyt 25 vuotta kolmannessa avioliitossa Pia Runnakon kanssa.
Ojanen on yhä yli 80-vuotiaana muusikkona ja sovittajana mukana pienemmissä ja suuremmissa kokoonpanoissa ja konserteissa. Kirjan tietojen mukaan Ojanen vastusti alussa elämäkertakirjansa kirjoittamista, mutta antoi lopulta luvan. Kirja on helppo tietolähde. Sen kirjoittanut toimittaja, kirjailija Pirjo Munck kertoo Ojasen elämästä ja tekemisistä vuosilukujen mukaisessa järjestyksessä.
Maija Kääntä
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kommunistinen diktatuuri murskasi surutta parhaitaan – arviossa Elina Kahlan Gulagin viisas
KIRJAT | Gulagin viisas on Elina Kahlan teoksen päähenkilö Pavel Florenski, kommunistisen terrorin uhri. Mies yhdisti tieteen, taiteen ja uskon, mutta se oli Neuvostoliitolle liikaa.
Esikoisromaani palaa koronakevääseen ja etätyösuositusten aikaan – arviossa Tuula Salovaaran Tuija-aidan vanki
KIRJAT | Romaanin pääjuonen herkullinen potentiaali hautautuu loputtomiin yksityiskohtiin, takaumiin ja sivujuoniin.
Työn ja ihmisyyden puristuksessa – Risto Havunen kirjoitti oppaan uupumuksen torjuntaan johtajille ja esihenkilöille
KIRJAT | Johtamispuhe korostaa myötätuntoa, osallisuutta ja valmentavaa otetta, mutta esihenkilön vastuu ja kuormitus eivät ole kadonneet minnekään.
NATOn pitkäaikaisen pääsihteerin Jens Stoltenbergin avomieliset ja rehelliset muistelmat – arviossa Vahtivuoroni
KIRJAT | Norjan entinen pääministeri ja nykyinen valtiovarainministeri on kirjoittanut kirjan kymmenvuotisesta toimikaudestaan puolustusliitto NATOn pääsihteerinä.