Kuvat: Susanna Kekkonen / S&S
KIRJAT | Peter Sandströmin romaanin päähenkilö on äitinsä luokse hoitokotiin matkustava ja kirjailijan itsensä oloinen mies.
”Matkakertomuksen väliin mahtuu pieniä ja suuria tarinoita, salaperäisiä tapahtumia ja täysin yllättäviä kohtaamisia.”
ARVOSTELU

Peter Sandström: Glory Days
- Suomentanut Outi Menna.
- S&S, 2025.
- 295 sivua.
Peter Sandströmin Glory Days (suom. Outi Menna; S&S, 2025) on taksimatka ja samalla aikamatka miehen menneisyyteen. Mies on menossa muistamaan äitiään, joka täyttää 110 vuotta. Äiti asuu Betlehemissä, Glory Days -nimisessä hoitokodissa.
Taksia ajaa mies, jonka matkustaja tunnistaa ja muistaa nuoruudestaan, eräästä yhtyeestä. Hänen nimensä on Boris Laake.
Edellisenä iltana miehen palattua kotiinsa hän oli kohdannut kadulla kaatuneen naisen, joka voi huonosti eikä osannut kertoa miksi. Nainen poistui ja kadulle tuli jänis, jolle mies puhui saamatta vastausta. Eläimillä on rooli miehen matkalla menneisyyteen.
Mies on naisten mieleen, omasta mielestään hän on kuitenkin liian vähän kaikkea. Vaimoa kutsutaan Capricciosaksi ja lapsia Calzoneksi ja Tropicanaksi. Mies rakastaa heitä omalla tavallaan, mutta muutkin naiset ja schwesterit ovat olleet tärkeitä hänen elämässään.
Miehen elämässä on ollut erityinen nainen, Linda Maria, joka on ollut hänelle aina lähin. Taksikuski kuului yhtyeeseen, jota mies ihaili ja seurasi alkoholinhuuruisessa nuoruudessaan.
Taksimatkan aikana mies muistelee lapsuuttaan, nuoruuttaan ja tapahtumia, joilla on ollut merkitystä, joko silloin tai nyt myöhemmin.
Äiti oli vahva nainen, joka kärsi miehensä päämäärättömistä touhuista. Mukana on myös isän veljiä ja muuta sukua.
Miehen saapuessa perille Betlehemiin käy ilmi, että Glory Days -hoitokoti on suljettu eikä äitiä löydy mistään.
Matkakertomuksen lomaan mahtuu pieniä ja suuria tarinoita, salaperäisiä tapahtumia ja täysin yllättäviä kohtaamisia. Toisiaan myös eläimet puhuvat ja osallistuvat elämään. Pohjanmaan murteella on oma tärkeä roolinsa miehen sukuun tutustuttaessa.
* *
Glory Days on Peter Sandströmin kymmenes romaani ja osin omaelämäkerrallinen teos. Sandström on syntynyt Uusikaarlepyyssä ja asuu Turussa. Voi ajatella, että kirjassa kuljetaan noiden kaupunkien väliä, koska matka kestää suunnilleen yhtä kauan kuin kirjan matka Port Arthurista Betlehemiin.
Kirjan tarinat ja kerronta ovat erilaista, persoonallista luettavaa. Rauhallisen alun jälkeen tapahtumat saavat vauhtia. Ihmiset kuvaillaan tarkemmin tekojen ja tapahtumien keskellä. Kirja on luettava viimeiselle sivulle asti, että mies ja koko tarina saavat ansaitsemansa lopun.
Maija Kääntä
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Hyvänmielen lätkäromanssi nuorille ja miksei vanhemmillekin – arviossa Annukka Salaman Sulamispiste
KIRJAT | Ylöjärveläinen Oliver hiihtää kilpaa, mutta hänen todellinen intohimonsa on jääkiekko, jota poika harjoittelee salaa läheisen avolouhoksen jäällä.
Kommunistinen diktatuuri murskasi surutta parhaitaan – arviossa Elina Kahlan Gulagin viisas
KIRJAT | Gulagin viisas on Elina Kahlan teoksen päähenkilö Pavel Florenski, kommunistisen terrorin uhri. Mies yhdisti tieteen, taiteen ja uskon, mutta se oli Neuvostoliitolle liikaa.
Esikoisromaani palaa koronakevääseen ja etätyösuositusten aikaan – arviossa Tuula Salovaaran Tuija-aidan vanki
KIRJAT | Romaanin pääjuonen herkullinen potentiaali hautautuu loputtomiin yksityiskohtiin, takaumiin ja sivujuoniin.
Työn ja ihmisyyden puristuksessa – Risto Havunen kirjoitti oppaan uupumuksen torjuntaan johtajille ja esihenkilöille
KIRJAT | Johtamispuhe korostaa myötätuntoa, osallisuutta ja valmentavaa otetta, mutta esihenkilön vastuu ja kuormitus eivät ole kadonneet minnekään.







