Kaisa Nummela (vas.) ja Satu Roos kirjoittavat nimellä Tomas Gads. Kuva: Petra Tiihonen / Alias Studiot Oy
KIRJAT | Tomas Gads -nimellä kirjoittava kaksikko Kaisa Nummela ja Satu Roos kirjoittaa dekkarisarjaa, jossa poliisi ei jahtaa mitä tahansa rosvoa, vaan rikos kohdistuu suoraan tutkijaryhmän jäseniin. Niinpä heidän menneisyydessään on oltava aineksia, joista ammentaa draamaa.
ARVOSTELU
Tomas Gads: Pirulainen / Luopiot
- Bazar Kustannus Oy, 2019 / 2020.
- 333 / 316 sivua.
Menetetyt puolisot, traaginen lapsuus, häilyvä seksuaalisuus… Ryhmä Halmen jäsenet kärsivät moninaisista henkilökohtaisista draamoista ja pyrkivät pääsääntöisesti salaamaan ne toisiltaan – huonolla menestyksellä tietysti.
Tyypit ovat niin kriisiytyneitä, että Turun poliisilaitoksen työterveyslääkäri voisi toimittaa jokaisen pitkälle sairauslomalle. Siltä alkaa tuntua uuden dekkarisarjan toisessa osassa. Luopiot jatkaa suoraan samasta tilanteesta, mihin esikoinen Pirulainen on päättynyt. Lopulta kuolema saapuu Turkuun mustalla autolla.
Täysipäisin koko porukasta on pomo, ryhmän johtaja Halme, mutta hänkin on pulassa kahden naisensa kanssa: vanha äiti taistelee palvelutaloon muuttoa vastaan, ja amerikkalainen rakastettu on naimissa toisen miehen kanssa. Oikeuslääkärikin hukuttaa murheensa alkoholiin ja törttöilee raskauttavasti.
Tasapainoinen, omaan elämäänsä tyytyväinen rikostutkija voisi piristää Halmeen ryhmää. Ainakin tv-sarjaan saattaisi tuottaja sellaisen vaatia, jotta henkilögalleria mahdollistaisi putipuhtaat kauhun ja säälin tunteet.
Nyt päähenkilöihin kohdistuva uhka ei synnytä tarpeeksi jännitystä. Kasaantumisen teoria toimii todellisuudessa tuskastuttavan hyvin, vaikeudet hakeutuvat vaikeuksien luo. Siksi fiktiossa pystyy helposti yllättämään, jos uhka kohdistuu tyytyväiseen, viattomaan ihmiseen. Apua, voisiko kelle vain käydä kehnosti!
Halmeen ryhmä menettää iskuvoimaansa, jos Gads lyö jatkossakin lyötyjä. Jos ihmisellä on raastava lapsuus ja nuoruus Petroskoissa, se ei kauheasti yllätä, että hän kohtaa ikävyyksiä, kun palaa aikuisena Petroskoihin penkomaan menneisyyttä.
Satu Roos ja Kaisa Nummela kirjoittavat varmalla tyylillä. Kieli on sujuvaa, ja tarinat etenevät miellyttävällä rakenteella. Sarjan kolmas osa on luvassa syksyllä, ja sarja lähtee lentoon tai sitten ei.
Tapahtuvatko rikokset myös jatko-osissa aina tutkijatyhmän oman elämän liepeillä? Kaipa se on mahdollista, ja niin on ehkä kirjattu sarjatason synopsikseen. Tutkijatiimiläisten profiilit on rakennettu niin, että jokaisen voi helposti nostaa useaan kirjaan päähenkilöksi.
Suunnitelmallisessa käsikirjoittamisessa ei tietenkään ole mitään vikaa, mutta ryhmä Halmeessa laskelmointi paistaa niin selkeästi läpi, että se melkein häiritsee. Toisaalta, miksi kirjaa ei voisi päättää samaan tapaan kuin tv-sarjaa – mustahanskainen käsi tunkee nurkan takaa aseen päähenkilön ohimolle, päähenkilö kirkuu kauhusta ja kuvan alareunaan ilmestyy teksti ”jatkuu ensi sunnuntaina”. Siinäpä se. Kirjan jatko-osa ei ilmesty viikon vaan puolen vuoden kuluttua.
Kaksi ensimmäistä Halme-tarinaa muodostaa kokonaisuuden kuin kaksiosaisessa filmatisoinnissa. Jos pitäisi ennustaa, jatko menisi näin:
Osat 3 ja 4 ovat kirjapari. Ennen osia 5 ja 6 sarjan kuvauksista solmitaan sopimus pohjoismaisten jakelukanavien kanssa. Pääosan esittäjäksi Halmeen rooliin valitaan näyttelijä Joonas Saartamo.
Marita Salonen
Tomas Gads on…
…Kaisa Nummela
- Syntynyt Turussa vuonna 1979
- Asuu Iisalmessa
- Psykologi
…ja Satu Roos
- Syntynyt Mikkelissä vuonna 1958
- Asuu Iisalmessa
- Työyhteisöasiantuntija
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Mikko Hautalan analyysi maailmasta on omaa luokkaansa sillä hän tuntee historian ja nykyhetken – arviossa Sotaa ja rauhaa
KIRJAT | Niin Washingtonissa, Moskovassa kuin Ukrainassakin palvelleen diplomaatin teos on suositeltavaa luettavaa jokaiselle maailmanpoliitiikkaa seuraavalle.
”Ihanan maksimaalinen” – Harri Henttisestä kasvoi Vesilahden kirkkoherra ja nyt jo puolen Suomen tuntema KirkkoHarri
KIRJAT | Miia Siistonen näyttää, miten julkkiselämäkerta kirjoitetaan oikein: vetävästi, humoristisesti, kohdetta silottelematta mutta häntä kunnioittaen ja avaten ajattelun rajoja.