Kirjan kanteen on valittu otos Tero Saarisesta Don Johnson Big Bandin musiikkivideossa L.L.H. Kuva: Heidi Strengell
KIRJAT | Hannele Jyrkän teos Etsijä on itsessään taideteos ja luontevasti linjassa tanssitaitelija Tero Saarisen persoonan ja elämäntyön kanssa. Kirjan kahden tarinan rakenne toimii erinomaisesti.
”Kaikessa on mukana Saarisen oma ääni, joka tuntuu ihmettelevän, missä kaikkialla onkaan tullut kuljettua.”
ARVOSTELU
Hannele Jyrkkä: Etsijä – Tero Saarisen tie nykytanssin huipulle
- Siltala, 2020.
- 207 sivua
Hannele Jyrkän Etsijä-kirja (Siltala, 2020) kertoo tanssija ja koreografi Tero Saarisen polusta ei vain suomalaisen vaan kansainvälisen nykytanssin huipulle. Kun tämän kirjan saa käsiinsä, kiinnittää ensimmäiseksi huomiota kirjan visuaaliseen kauneuteen. Saarisesta ja hänen teoksistaan riittää upeita kuvia, mutta kirja on myös paperia, kirjaisinfontteja sekä taittoa myöden huolella mietitty kokonaisuus. Teoksesta ei ole saatavilla digitaalista versiota ja hyvä niin.
Kun myös kirja on eräänlainen taideteos, se on luontevasti linjassa Tero Saarisen persoonan ja elämäntyön kanssa. Visuaalisuus ja kuvataide olivat Saariselle tärkeitä alueita jo hänen kouluvuosinaan. Kirja kertoo, kuinka Saarisen kuvaamataidon opettajaa oli hieman harmittanutkin Saarisen suuntautuminen tanssitaiteen puolelle. Kiinnostava ja huolellinen visuaalinen maailma on aina ollut myös osa Saarisen tanssiteoksia sekä hänen Tero Saarinen Companyn kirjallisia ja digitaalisia viestintä- ja markkinointimateriaaleja.
Hannele Jyrkkä kuljettaa läpi kirjan kahta tarinaa. Toisessa hän seuraa Third Practice -teoksen valmistumisprosessia syyskuusta 2018 toukokuun 2019 ensi-iltaan. Toinen tarina kertoo Tero Saarisen kasvun pienestä lastenkotipojasta kansainvälisesti arvostetuksi tanssitaitelijaksi. Rakenne toimii oivallisesti.
Tanssikriitikkona Jyrkkä luo onnistuneesti elävän kuvan tanssiteoksen harjoitusprosessista, niin liikkeestä kuin harjoitussaleissa ajan kuluessa muuttuvista tunnelmista. Kun mukana kulkevat erityisesti Saarisen kommentit, ne avaavat samalla myös hänen tanssifilosofiaansa ja näkemystään siitä, mikä tanssissa ylipäätään on Saariselle tärkeää.
Transit on yksi Tero Saarisen koreografioista. Kuva: Carl Thorborg
Saarisen elämänpolun kertomuksessa Saarisen lisäksi ääneen pääsevät hänelle eri käänteissä merkitykselliset ihmiset. Saarisen varhaisia vuosia sekä yksityiselämää avataan juuri sen verran, mikä on oleellista hänen taiteensa kannalta. Tarina on oikeastaan uskomaton selviytymistarina, täynnä määrätietoisuutta ja lujaa työtä sekä ns. ”oikeita ihmisiä oikeaan aikaan”, mutta kaikki kerrotaan tyylikkäästi ja tahdikkaasti ilman turhia maalailuja.
Pidän kirjan runsaista suorista lainauksista, jotka kuljettavat Teroa lämpimästi kannatellen ensin Porista Helsinkiin, sitten pitkälle Aasiaan ja Ranskaan ja lopulta oman ryhmän kanssa mitä hienoimpiin saavutuksiin. Kaikessa on mukana Saarisen oma ääni, joka tuntuu ihmettelevän, missä kaikkialla onkaan tullut kuljettua. Jyrkän tapa rakentaa kertomusta ja henkilöiden dialogisuutta on mukaansatempaava.
Etsijä kertoo paitsi Saarisesta, myös hänen teostensa kautta monella tapaa tanssista ja tanssin merkityksestä. Aivan kuin kirja pyrkisi kurottamaan pitkälle ulos omista kansistaan kuten Saarisen liike usein säteilee ja väreilee ulos tanssijoiden kehoista. Kirja ei myöskään ole mikään päätepiste, elämäkerta, joka kertoisi menneestä, vaan se avaa myös Tero Saarinen Companyn tulevaisuuden haaveita ja tanssihistoriallisesti tärkeitä tavoitteita.
* *
Lieneekö sattumaa, että tänä syksynä on ilmestynyt kaksi kirjaa, jotka kertovat suomalaisen nykytanssin huomattavista tekijöistä: Hannele Jyrkän Etsijä keskipisteenään Tero Saarinen sekä Sauli Miettisen Jorma Uotinen (lue arvio kirjasta täältä). Sattumaa lienee, että molemmat herrat ovat lähtöisin Porista. Sattumasta en tiedä, mutta Jorma Uotinen on ollut myös yksi merkittävä tekijä Tero Saarisen uralla. Uotinen teki vuonna 1988 Saariselle soolon B 12, jolla Saarinen voitti Pariisin kansainvälisen tanssikilpailun nykytanssisarjan ja ponnahti kansainväliseen tietoisuuteen.
Molemmat kirjat avaavat hyvin suomalaista nykytanssikenttää sekä keskushenkilöidensä merkitystä siinä. Kummatkin kannattaa lukea ja hankkia tanssista kiinnostuneelle nuorelle.
Merja Koskiniemi
Kirjailija Hannele Jyrkkä. Kuvat: Laura Malmivaara / Siltala
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
”Ihanan maksimaalinen” – Harri Henttisestä kasvoi Vesilahden kirkkoherra ja nyt jo puolen Suomen tuntema KirkkoHarri
KIRJAT | Miia Siistonen näyttää, miten julkkiselämäkerta kirjoitetaan oikein: vetävästi, humoristisesti, kohdetta silottelematta mutta häntä kunnioittaen ja avaten ajattelun rajoja.
Niilo Teerijoki muistelee kansakoulunopettajan uraansa Aunuksen Karjalassa – arviossa Uskon ja toivon aikoja
KIRJAT | Kotiseutuneuvoksen puolen vuosisadan takaisissa käsikirjoituksissa kuvataan kolmea kouluvuotta Itä-Karjalan kylissä loppusyksystä 1941 kesään 1944.
