Kuvat: Johan Gunseus / WSOY
KIRJAT | Millenium-lehden trillerisaaga jatkuu Pohjois-Ruotsin pikkukaupungissa, jossa kaikkien asiat liittyvät jollain tavalla toisiinsa.
”Kun Blomqvist ja Salander alkavat ikääntyä, on uuden sukupolven vuoro tarttua taisteluhansikkaaseen rikollisia vastaan.”
ARVOSTELU
Karin Smirnoff: Ilveksen kynnet
- Suomentanut Anna Skogster.
- WSOY, 2025.
- 422 sivua.
Stieg Larssonin mestarillisen Millennium-trilogian perään saatiin ensin kolmen kirjan kokonaisuus David Lagercrantzilta. Sitten hakkerisankari Lisbeth Salanderin, toimittaja Mikael Blomqvistin ja Millennium-aikakauslehden ympärille kehittyneen tarinaperheen jatkon otti hoitaakseen Jana Kippo -kirjoillaan läpilyönyt Karin Smirnoff, jonka vuonna 2023 suomeksi julkaistu Merikotkan huuto (lue arvio) vei sankarit pieneen pohjoisruotsalaiseen kuntaan.
Ilveksen kynnet -tarinassa (suom. Anna Skogster; WSOY, 2025) Smirnoff jatkaa siitä mihin Norrbottenin Gasskasin pikkukaupungissa viimeksi jäätiin.
Mikael Blomqkvistille on tarjottu työtä Gasskassen-lehden päätoimittajana. Hänellä on myös todettu syöpä. Mikael haluaisi lähemmäs tytärtään Pernillaa, jonka miehellä kunnanjohtaja Henry Salolla on jälleen omat bisnesmotivoituneet salaisuutensa. Mutta niin on myös Pernillalla, ja osa salaisuuksista koskee heidän poikaansa Lukasta.
Salanderin veljentytär Svala Hirak on harjoittelussa Gasskasin sanomalehdessä ja ystävystynyt siellä uuden toimittajan Ester Södergranin kanssa. He etsivät uutisjuttua varten hylättyä taloa, jossa voisi kummitella, ja päätyvät tutkimaan vanhaa parantolaa, jonka ympärillä tuntuu tapahtuvan jotain outoa. Mimer Mining -kaivosyhtiön omistukseen siirtynyt parantola ei ehkä olekaan enää autio. Ja kun joku räjäyttää paikallisen vanhan sillan, alkaa näyttää siltä, että kaikki tiet vievät taas ”fucking Gasskasiin”.
Kun poliisit Birna ja Jessica löytävät Esterin ruumiin kaatopaikalta, nousee ilmoille kysymys: ”Mistä ne oikein tulevat, kaikki miehet, jotka vihaavat naisia?” Pohdiskelu viittaa suoraan Millennium-sarjan avausosaan.
Svalan ympäristöä puolustavassa aktivistiryhmässä on mukana karismaattinen mysteerimies Simon, joka vie toimintaa seuraavalle tasolle. Mutta mikä tämä Simon on oikein miehiään? Samaan aikaan Salanderin hakkeriystävä Plaque katoaa. Oma roolinsa sakenevassa sopassa on myös kunnanjohtaja Salon veljellä Joar Barkilla, jonka työnä on siivota ihmisiä tilauksesta pois tieltä.
Konnien tavoitteena on saada ote Salanderista ja päästä hänen kauttaan käsiksi Svalaan ja hänen numeropäähänsä. Taustalla kummittelee ääretön määrä bitcoineja, joiden salasanaan Svala on avain.
Marcus Brancon johtamat eläinkoodiset rikolliset ja heidän joukossaan Marika Vikström, koodimiltään Lo eli Ilves, päätyvät hiljentämään samalla tyynynpainalluksella Esterin murhan ainoan todistajan ja oman isänsä. Seuraavaksi hän lähtee Lisbeth Salanderin perään, mutta kuinka päästä erakkomaisen Salanderin lähelle?
* *
Smirnoff syventää keitoksensa henkilöhahmoja paikoin jopa liian sakealla otteella. Kaikilla tuntuu olevan omat salaisuutensa menneisyydessään ja kaikki henkilöhahmot tuntuvat linkittyvän toisiinsa joko sukulaisuussuhteen, avioliiton tai yhteisen menneisyyden kautta. Ja kun Blomqvist ja Salander alkavat ikääntyä, on uuden sukupolven vuoro tarttua taisteluhansikkaaseen rikollisia vastaan. Silti isiä ja tätejäkin tarvitaan vielä.
Ilkka Valpasvuo
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Olivatko Lalli ja Elina sittenkin lihaa ja verta, kysyy Mikko K. Heikkilä teoksessaan Taruissa on totta
KIRJAT | ”Tasokas tiede on kuin puolueeton oikeudenkäynti, jossa vain näyttö ratkaisee”, perimätietoon perehtynyt dosentti esittää ja lyö pöytään todisteet, joita on vaikea väittää palturiksi.
Frans, joka ei ensin edes tiennyt olevansa Frans – arviossa Hannu Salmen Frans Leijon -elämäkerta
KIRJAT | Hannu Salmi kiinnostui 1800-luvun lopussa syntyneestä isosedästään vuosia sitten. Syntyi Finlandia-ehdokas köyhän piian aviottomasta pojasta, joka eli kuurona ja sokeana.
Hybridinen teos pohtii merkityksiä ja muutosta – arviossa Taneli Viljasen Glitterneste
KIRJAT | Taneli Viljasen Glitternesteessä muoto ja sisältö palvelevat taidokkaasti toisiaan. Queerbarokin haaste otetaan tosissaan.
Heti ensimmäisen roolin jälkeen Anthony Hopkins tiesi, ettei ryhtyisi leipuriksi – arviossa muistelmateos Hyvin sinä pärjäsit
KIRJAT | Jonkun sivun kirjaa luettuaan arvaa, ettei Anthony Hopkinsin maailmassa ole järkeä kirjoittaa muistelmia kertomatta totuutta.