Juha T. Hakala valottaa kirjassaan motivaation saloja ja avaa jokaista koskettavia ajatuksia meitä liikuttavasta voimasta

Kuva: Alma Insights

Juha T. Hakalan kirjallista tuotantoa voitaneen kutsua laajaksi, se pitää hänen verkkosivujensa mukaan sisällään jo lähes kolmekymmentä teosta. Hakala ehti toimia pitkään Jyväskylän yliopiston Chydenius-instituutissa muun muassa maisterihautomon vetäjänä ja opettajankoulutuksen professorina vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen hän siirtyi vapaaksi ammatinharjoittajaksi.

1990-luvulla Hakala alkoi kirjoittaa opinnäytteisiin liittyviä oppaita niin ohjaajille kuin erityisesti opiskelijoille, ja niitä hän on kirjoittanut lukuisia. Ne saivat alkunsa tilanteessa, jossa oli koulutuspoliittisena tavoitteena saada ”melkein maistereista” eli pro gradua vaille valmiista opiskelijoista valmistuneita. Hakala veti maisterihautomoa pyrkimyksenään auttaa opiskelijoita opinnäytetöidensä kanssa.

Myös professorina työskennellyt Hakala on tietenkin tehnyt uraa myös tutkijana, mutta muiden tietokirjojen teemat liittyvät suurimmaksi osaksi kasvatusalaan ja työelämään, kuten hyvinvointiin ja jaksamiseen, oppimiseen, tai luovuuteen ja uteliaisuuteen.

Motivaatio – Meitä liikuttava voima ja miten se vahvistuu -teoksessa (Alma Insights, 2024) aiheena on siis motivaatio. Se on yksi niistä ”isoista” ihmistieteiden teemoista, joista tutkimus ei ole pystynyt yksiselitteisesti tekemään selkoa. Muinaisten vuosien suhteellisen yksinkertainen jako sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon on saanut ympärilleen laajan skaalan erilaisia motivaatioon vaikuttavia tekijöitä. Hakala on tunnistanut yli 70 teoriaa, jotka pyrkivät selittämään motivaatiota yhdenkään kattavasti siinä onnistumatta.

Kirjan rikkaus ja myös haaste liittyy juuri ilmiön monimuotoisuuteen. Asiaa tarkastellaan kirjassa hyvin monelta kulmalta. Ilmiö tuntuu välillä leviävän, ehkä hajoavankin, vaikka toisaalta samaan aikaan on ymmärrettävää, että näkökulmien moninaisuus haastaa kirjoittajaa. Laiskuus, aloittamisen vaikeus, prokastrinaatio, riippuvuudet, tunnekokemukset tai merkityksellisyyden kokeminen ovat motivaatioon liittyviä asioita. Mutta mitä sitten?

Hakala ei pyri tyhjentämään ilmiötä. Se on tietenkin viisautta, koska se olisi mahdoton tehtävä. Hän kuitenkin kuljettaa lukijaa myös monien keskeisten ajattelijoiden, kuten Kierkegaardin filosofian, Maslowin tarvehierarkian, Hertzbergin kaksifaktoriteorian, Reissin ydinmotiiviteorian ja Deci & Ryanin itseohjautuvuusteorian läpi tekemättä niistä kuitenkaan kirjan ydinsisältöä. Hakala kirjoittaa laittaen itsensä, persoonansa ja oman ajattelunsa peliin ja tekee ne lukijalle näkyväksi. Oppineisuus, tarinallisuuden käyttö tuo sisällön esimerkein lähemmäksi lukijaa, puhuttelee lukijaa myös suoraan. Lukukokemus ei jää etäiseksi.

Pidin virkistävänä sitä, että kirja ei ole pelkästään kognitiivisen, ajatteluun liittyvän asian äärellä. Fysiologiset, niin neurobiologiset kuin monet muut fysiologiset tekijät vaikuttavat käyttäytymiseemme lukemattomin tavoin. Myös isossa kuvassa evoluutio tai nykyajassa digitalisaatio vaikuttavat meihin ja käyttäytymiseemme, puhumattakaan mielen psykologisista ilmiöistä. Yksi kirjassa esitetty kiinnostava näkökulma liittyy rahalliseen palkitsemiseen, jonka on, mielenkiintoista kyllä, tutkimuksissa todettu vaikuttavan hyvin rajallisesti tai vain vähän ihmisten työmotivaatioon.

* *

Motivaation ymmärtäminen tai sen käsitteellistäminen on aina myös kontekstuaalinen asia. Puhe yksilöllisestä motivaatiosta, johon Hakalan kirjakin painottuu, liittyy yleisemmin yksilöllisyyden korostumiseen yhteiskunnassamme. Kollektiivinen motivaatio, tai vaikka kollektiivisen resilienssin (psyykkinen selviytymiskyky ja joustavuus) vaikutukset motivaatioon ovat kiinnostavia viimeaikaisia avauksia tutkimuksen puolella, mutta niihin tässä teoksessa paneudutaan vähäisesti. Yksi kirjassa esitetty yhteisöllisempi näkökulma liittyy sukupolvien erilaisuuteen, joka näkyy arvojen erilaisuuden tuomina muutoksina työelämässä.

Omaan työyhteisöjen kanssa tekemään työhön liittyvänä näkökulmana en malta olla ajattelematta rinnakkaiskäsitteenä toimeenpanon taitoa, volitiota. Pelkkä ”motivaatio” ei aina riitä, vaan tarvitaan tietoista ja johdonmukaista kykyä ylläpitää työvirettä ja suunnata sitä oikein tavoitteen saavuttamisen kannalta. Se tukee toimijuuden vahvistumista sekä myös työyhteisöjen näkökulmasta motivaation ylläpitämistä.

Hakala on hyvä kirjoittaja. Teksti on mukaansa tempaavaa ja helppolukuista, mutta ei missään tapauksessa yksinkertaista tai lukijaa aliarvioivaa. Kokonaiskuva motivaatiosta ei varsinaisesti jäsenny, mutta kirjaa saa ajattelemaan ja pohtimaan ilmiön moninaisuutta ja käsiteltyjä näkökulmia on helppo henkilökohtaistaa. Kirja tarjoaa lukijalle siis monia itsensä peilaamisen paikkoja ja uskoisin, että jokainen lukija löytää kirjasta myös reflektiopintaa omien kokemusten ja haasteiden pohdintaan.

Terhi Skaniakos

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua