Kuva: Teos
KIRJAT | Lasten kuvakirjassa kotijoukkoja komentaa ilmeikäs ja päättäväinen Sulo-kissa, jolla on koko ajan nälkä.
”Kissanomistajille tilanne on arkipäivää.”
ARVOSTELU

Ted Forsström & Åsa Lucander: Sapuskaa Sulolle
- Suomentanut Johannes Ekholm.
- Teos, 2025.
- 36 sivua.
Ted Forsströmin ja Åsa Lucanderin lasten kuvakirjan Sapuskaa Sulolle (Teos, 2025) juoni on lyhyt ja ytimekäs. Perheen ruoasta pitävä Sulo-kissa herää nälkäisenä ja huomaa, että ruokakuppi on tyhjä. Sulo ryntää lapsen huoneeseen, ja pyytää ruokaa. Lapsi täyttää kissan ruokakupin herkuilla. Seuraavaksi Sulo keskeyttää perheen äidin etätyöpalaverin sen verran tehokkaasti, että kahvikuppi kaatuu pöydälle ja puseroon tulee tahroja. Äiti täyttää pikaisesti Sulon ruokakupin, jonka Sulo tyhjentää saman tien.
Sulo nukkuu taas hetken ja herää äkäisenä. Sulo menee makuuhuoneeseen ja puree perheen isää varpaaseen. Isä on nukkumassa vauvan kanssa. Sulo ulvoo vihaisena ja isä antaa Sulolle ruokaa.
Lopulta Sulon tempaus tulee koko perheelle ilmi – Sulo on onnistunut huijaamaan kaikilta ruokaa. Eikä mitä tahansa kissanmuonaa, vaan Sulon kuppiin on ilmestynyt grillikanaa, kalapuikkoja, herkullista kastiketta ja kokonainen juusto. Nälissään Sulo myös vaatii prinsessakakkua.
Kissanomistajille tilanne on arkipäivää. Yritteliäs kissa keksii keinot, kuinka saada huomiota ja ylimääräisiä herkkuja.
Ted Forsström on myös koomikko ja näyttelijä, ja hän kertoo kirjan lopussa olevassa mainiossa inforuudussa, että Sulo on oikeasti olemassa. Kissoilla on luontaisesti näyttelijänlahjoja etenkin silloin, kun täytyy esittää nälkäistä. Voi vain kuvitella, kuinka kissa on inspiroinut Forsströmiä hersyvän tarinan luomisessa.
Kuvakirja ilahduttaa varmasti taaperoikäisiä, mutta yhtä lailla se riemastuttaa kissojen ja muiden lemmikkieläinten varttuneempia ystäviä. Kissojen kiehtovalle glamourille löytyy aina kannattajansa.
Pulskea ja tehokas Sulo muistuttaa Jim Davisin sarjakuvakissaa Karvista jopa väritykseltään, ja lisäksi molempien mieleen on syöminen ja nukkuminen. Nukkavierussa Sulossa on hivenen verran myös sarjakuvataiteilija Jeffrey Brownin Cat Getting Out of a Bag ja Cats Are Weird and More Observations -teosten kissojen undergroundia henkivää tyyliä.
Forsströmillä on omanlaista persoonallista ilmaisuvoimaa tekstissä:
”Sulo riehuu niin villisti, että sotkeutuu peittoon ja lattialle kuin hengenvaarallinen burrito.
Sulo hiipii sisään kuin loukkaantunut viiksekäs aave.
Yhtäkkiä Sulo syöksyy sisään kuin paksuhäntäinen tuohtunut kääretorttu.”
Johannes Ekholmin oivaltava käännös tavoittaa Forsströmin kepeän riimittelyn:
”Mutta keittiössä on tapahtunut jotakin kauheaa: Sulon ruokakupissa ei ole sapuskaa! Ei makkaraa, ei pekonia, ei silakkaa – kuinka näin voi olla ollakaan?”
* *
Kuvituksella on teoksessa suuri rooli. Åsa Lucanderin kuvat houkuttelevat tarkastelemaan kirjan aukeamia kiireettä. Kuvitus on tulvillaan pieniä herkullisia yksityiskohtia, ja perheen koti on kodikkaasti asutun näköinen. Harmoninen värimaailma on jatkumoa edelliseen Forsströmin kanssa yhteistyössä tehtyyn kuvakirjaan Hissun kissun, Hilja (2023 Etana Editions).
Ilmeikkään Sulon hahmosta näkyy päättäväisyys, ja kuvissa on hienoa rytmiikkaa. Aukeamassa, jossa sulo ryntää portaita alas kohti keittiötä lapsi perässään, tulkitaan kiireen tunnetta sommittelun kautta. Portaat on aseteltu kuvaan diagonaalisesti, ja niiden yllä seinällä on ryhmitelty perhepotretteja sopivan epäsymmetrisesti. Perheen ohella kuvissa poseeraa tietenkin Sulo.
Kissan vahvasta draamantajusta kertoo riehakas kuva, jossa äkeä Sulo näyttää peräpeiliä äidin Teams-palaverissa. Kuvassa eletään vahvasti nykypäivää. Läppärin näytöltä löytyy tietotyöläiselle tutut kuvakkeet ja emojit, ja ruudun toisella puolella näkyvät hämmentyneet kollegat.
Kuvitus seuraa taitavasti Forsströmin kirjallista ilmaisua. Kun Sulo rymistää sisään kuin nälkäinen, pörröinen virtahepo, on kissan varjo piirretty virtahevon muotoiseksi.
Mutta kuinka Sulon käy, kun ruokakuppi otetaan pois, ja tilalle laitetaan raikasta vettä? Kissalta ei keinot lopu. Kun kotona ruokahuoltoa rajoitetaan, Sulo lähtee naapuriin pyytämään kinkkua.
Syksyn pirteässä uutuuskirjassa on ainesta jatko-osalle. Toivottavasti Sulon edesottamuksista vielä kuullaan.
Larissa Raudas
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Olivatko Lalli ja Elina sittenkin lihaa ja verta, kysyy Mikko K. Heikkilä teoksessaan Taruissa on totta
KIRJAT | ”Tasokas tiede on kuin puolueeton oikeudenkäynti, jossa vain näyttö ratkaisee”, perimätietoon perehtynyt dosentti esittää ja lyö pöytään todisteet, joita on vaikea väittää palturiksi.
Frans, joka ei ensin edes tiennyt olevansa Frans – arviossa Hannu Salmen Frans Leijon -elämäkerta
KIRJAT | Hannu Salmi kiinnostui 1800-luvun lopussa syntyneestä isosedästään vuosia sitten. Syntyi Finlandia-ehdokas köyhän piian aviottomasta pojasta, joka eli kuurona ja sokeana.
Hybridinen teos pohtii merkityksiä ja muutosta – arviossa Taneli Viljasen Glitterneste
KIRJAT | Taneli Viljasen Glitternesteessä muoto ja sisältö palvelevat taidokkaasti toisiaan. Queerbarokin haaste otetaan tosissaan.
Heti ensimmäisen roolin jälkeen Anthony Hopkins tiesi, ettei ryhtyisi leipuriksi – arviossa muistelmateos Hyvin sinä pärjäsit
KIRJAT | Jonkun sivun kirjaa luettuaan arvaa, ettei Anthony Hopkinsin maailmassa ole järkeä kirjoittaa muistelmia kertomatta totuutta.






