Kuvat: Heidi Iivari / Enostone
KIRJAT | Virolaiskirjailija raportoi novelleissaan Stalinin käyneen Tallinnassa ja entisen suomalaisministerin päätyneen soittamaan Säkkijärven polkkaa Espanjan aurinkorannikolla.
”Viro haluaa juosta kovaa kohti länsimaisuutta ja olla moderni, digitaalinen ja tehokas. Mutta sivistystä ei ole unohdettu.”
ARVOSTELU
Maimu Berg: Stalin Tallinnassa – Valitut novellit
- Enostone, 2025
- 300 sivua.
Stalin Tallinnassa (Enostone, 2025) sopii hyvin estofiileille, varsinkin niille, jotka ovat vierailleet Neuvosto-Virossa puhumattakaan uudelleen itsenäistyneessä Viron tasavallasta. Silloin pääsee paremmin sisälle Maimu Bergin novellien maailmaan.
Neuvosto-Viron aika oli harmaata ja pelottavaa. Kaupunkikuvassa oli silloin kuitenkin nähtävissä Viron Suomea pidempi historia Raatihuoneen toreineen ja Vanalinnan kujineen. Onneksi neuvostovalta ei ehtinyt turmella kaikkea, vaikka parhaansa teki.
Entäs nyt, kun vapautumisesta on jo yli kolmekymmentä vuotta ja se näkyy? Onneksi uudistusinto ei tuhonnut Viron kansan identiteettiä, perinteitä ja vanhaa miljöötä. vaan virolaisuus on voimissaan ja miljöötä Tallinnassa, Tartossa ja muualla on rakkaudella sekä pieteetillä kunnostettu.
Kaikki tämä näkyy Maimu Bergin novellien taustoilla. Ja nyt ei puhuta pelkästään rakennuksista vaan yleisesti elämänmuutoksista. Tosin årimehed (liikemiehet) ovat tehneet parhaansa, jotta markkinatalouden hedelmät syötäisiin ja kulutusjuhla vain jatkuisi ja jatkuisi. Onneksi virolainen kulttuuri, koulutus ja sivistys kukoistavat yhä vahvemmin. Vertaa vaikka Viron sijoittumista PISA-tuloksissa Suomeen!
Mielenkiintoinen kysymys on, kävikö Stalin seurueineen 1950-luvun alussa Tallinnassa vierailemassa uudelleen rakennetussa Estonia-teatterissa. Novelli selvittää hyytävän uskottavasti, että Stalin Tallinnassa kävi, mutta kirjallisia tai muita historiallisia tähteitä asiasta ei ole.
Suomentaja Heidi Iivari on koonnut kirjaan parikymmentä novellia, jotka ovat kronologisessa järjestyksessä alkaen Lembitun kivestä (1999) ja päättyen Kaalikeittoon (2024). Jälkimmäisestä opimme, että virolainen kaalikeitto on aineosiltaan runsaampaa kuin meidän. Se ei ole kuitenkaan koko kuva, vaan juttuun liittyy lempeää tragediaa niin kuin moneen muuhunkin Bergin novelliin.
Iivarin esipuhe on selkeä johdatus Bergin kirjalliseen esitystyyliin ja samalla pieni kertaus Viron kirjallisuuden maailmaan tällä vuosituhannella.
Hupaisan mieletön novelli on Hitler Saarenmaalla. Berg sepittää huikean tarinan siitä, että Hitler ei kuollutkaan toukokuussa 1945 Berliinin junkkerissaan vaan muutti reippaasti kampaustaan. Sen ansiosta hän näytti vanhalta juutalaiselta! Ainoastaan sinisten silmien julma katse pysyi entisellään.
Valepuvussa ja kampauksessa Hitlerin onnistuu paeta Danzigin kautta Saarenmaalle. Siellä hän eli Simon Müllerowskina ensin mykkänä osaamatta viroa, kunnes tapasi kauniin Elsa Johannan. Tuo empaattinen nainen antaa Hitlerin lukea kotonaan saksalaisia kirjoja. Lopulta novelli päättyy siihen, että ”Simon” kuolee lokakuussa 1956.
* *
Stalin Tallinnassa on osin nostalginen ja osin traaginen muistelma, mutta myös nykyhetkeä kommentoivaa, humoristista ja joskus kirpeääkin ironiaa. Bergin menneisyyden kuvaus näyttää, kuinka paljon Viro on muuttunut ja kuinka ihmiset kuitenkin yhä kantavat mukanaan samoja piirteitä, olivatpa he neuvostokansalaisia tai eurooppalaisen digivaltion edelläkävijöitä.
Teoksessa on ironisia sävyjä siitä, miten Viro haluaa juosta kovaa kohti länsimaisuutta ja olla moderni, digitaalinen ja tehokas. Mutta sivistystä ei ole unohdettu. Siitä kertoo esimerkiksi loistava satiiri Tarton henki.
Jukka Kallio
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Olivatko Lalli ja Elina sittenkin lihaa ja verta, kysyy Mikko K. Heikkilä teoksessaan Taruissa on totta
KIRJAT | ”Tasokas tiede on kuin puolueeton oikeudenkäynti, jossa vain näyttö ratkaisee”, perimätietoon perehtynyt dosentti esittää ja lyö pöytään todisteet, joita on vaikea väittää palturiksi.
Frans, joka ei ensin edes tiennyt olevansa Frans – arviossa Hannu Salmen Frans Leijon -elämäkerta
KIRJAT | Hannu Salmi kiinnostui 1800-luvun lopussa syntyneestä isosedästään vuosia sitten. Syntyi Finlandia-ehdokas köyhän piian aviottomasta pojasta, joka eli kuurona ja sokeana.
Hybridinen teos pohtii merkityksiä ja muutosta – arviossa Taneli Viljasen Glitterneste
KIRJAT | Taneli Viljasen Glitternesteessä muoto ja sisältö palvelevat taidokkaasti toisiaan. Queerbarokin haaste otetaan tosissaan.
Heti ensimmäisen roolin jälkeen Anthony Hopkins tiesi, ettei ryhtyisi leipuriksi – arviossa muistelmateos Hyvin sinä pärjäsit
KIRJAT | Jonkun sivun kirjaa luettuaan arvaa, ettei Anthony Hopkinsin maailmassa ole järkeä kirjoittaa muistelmia kertomatta totuutta.