Ei tullut pappia Liikasen Erkistä, mutta Ojansivun Osmosta tuli – molemmat siunasivat pikkulintuja

07.09.2019
Rovasti Osmo Ojansivu seisoo Vammaskosken ja Tyrvään kirkon läheisyydessä.

Kirja-arvio: Tyrvään entinen kirkkoherra, rovasti Osmo Ojansivu on kirjannut elämänsä kovien kansien väliin. Jo ennen kouluikää hän oli leikkitovereilleen pappi.

Osmo Ojansivu: Papiksi syntynyt – Tie, joka minulle annettiin (Warelia, 2019).

Tyrvään entinen kirkkoherra, rovasti Osmo Ojansivu on kirjannut elämänsä kovien kansien väliin: Papiksi syntynyt – Tie, joka minulle annettiin (Warelia 2019). Ojansivu kirjoittaa juosseensa pikkupoikana jalkansa verille sänkipellolla. Samalla tavalla kävi, kun Tyrväässä ”keskusteltiin” Pyhän Olavin kirkon korjaamisesta, kirkon poltosta, naispappeudesta ja homoudesta.

Mutta palataan ensin otsikkoon, johon Liikasen Erkki kuin varkain livahti. Aamulehti lainasi 28.8.2019 jutussaan Liikasen juuri ilmestynyttä elämäkertaa: ”Papin tehtävä oli toiveammattini ennen koulun alkua. Niin vakavasti suhtauduin pappeuteen, että järjestin löytämieni kuolleitten pikkulintujen hautajaisia muille lapsille.”

Myös Ojansivu muistaa, että jo ennen kouluikää hän oli leikkitovereilleen pappi: ”Pidin kiven päältä jumalanpalveluksia lakana selässä ja siunasin kuolleita lintuja”. Vaikka papinkoulu oli ollut Ojansivulle itsestäänselvyys, niin ylioppilasvuotenaan hän alkoi empiä. Kiinnostusta riitti politiikkaan, yhteiskuntaan ja historiaan – häneen oli tarttunut 1960-lukulainen oikeudenmukaisuuden henki, jonka mukaan köyhää oli puolustettava.

* *

Teologia voitti ja Ojansivusta tuli pappi, mutta muunkinlainen uranvalinta saattoi olla hiuskarvan varassa. Aikoinaan oppikouluissa järjestettiin taloustietokilpailuja, joita manan majoille mennyt Kansallis-Osake-Pankki eli KOP tuki rahallisesti. Ojansivu oli Satakunnan paras. Maakuntasarjojen voittajat kutsuttiin Helsinkiin KOP:n pääkonttoriin vierailulle ja loppukisaan. Kirjassa on vierailusta valokuva, jossa Ojansivu istuu pankin johtokunnan pöydän päässä. Tuolin käsinojalle on istahtanut eteläpohjalaisia edustanut Jorma Ollila, joka voitti koko kisan.

”Tapasin kilpakumppanini Jorma Ollilan 2009 Pyhän Olavin kirkolla, kun vietimme kirkkotaiteen juhlaa. Puristimme toistemme kättä. Tuskin hän muisti minua. Mielessäni käväisi vertailu. Olimme saman ikäisiä ja elämää nähneitä. Mitä elämä oli meille antanut? Ollila voitti ainakin euroissa mitattuna. Voitinko minä mitään? Katsoin Pyhää Olavia ja olin tyytyväinen”, Ojasivu kirjoittaa.

Papiksi syntynyt on henkilökohtainen ja tunnustuksellinen kirja papista elämän tyrskyissä. Ojansivu on elänyt köyhän ja rankan lapsuuden, johon lähisukulaiset kuitenkin toivat valon. Tärkeäksi henkilöksi nousee äiti, jonka kanssa Ojansivu jäi kahden isän kuoltua pojan ollessa kymmenvuotias. Tehdessäni Oansivusta syntymäpäivähaastattelua kaksikymmentä vuotta sitten hänen kotonaan, hän istui kuvattavaksi sohvalle, jonka yläpuolella oli kuva äidistä. Valinta ei ollut sattuma.

* *

Melko tarkkaan 42 vuotta sitten eli vuonna 1977 Ojansivu aloitti Tyrvään seurakunnan kappalaisena. Lähtöjuhlaa Sastamalan seurakunnan kirkkoherran virasta vietettiin vuonna 2008 eli Ojansivu ehti paimentaa tyrvääläisiä, vammalalaisia ja sastamalalaisia yli kolmekymmentä vuotta. Kirkkoherranvaali vuonna 1990 oli lähtölaukaus, jollaisia harvoin näkee. Ojansivu valittiin varsinaisten vaalisijojen ulkopuolelta äänivyöryllä kirkkoherraksi. Seurakunnan äänestysprosentti oli 56,3. Ojansivu sai 4 756 ääntä. Muut kolme ehdokasta saivat yhteensä noin 700 ääntä.

Kirjan vajaat parisataa sivua antavat hyvän ja tiiviin kuvan paitsi papin ajatuksista myös ympäröivästä yhteiskunnasta ja ennen kaikkea seurakunnasta. Ojansivu jakaa sekä kiitosta että moitteita, jotka ovat välillä yllättävänkin suoria. Terapeutin neuvon mukaan hän kirjoitti mielessään kirjeitä ja ulkoisti näin kaiken pahan, mitä oli kokenut. Hän myös piti hankalille ihmisille tulenkatkuisia mutta äänettömiä puheita: ”Haista paska sinäkin, opin sanomaan mielessäni, ja kyllä se helpotti. Kaikki tuli sanotuksi ja mieli puhdistetuksi”.

Haistatukset ovat kirjan lehdillä anonyymeja, mutta jotkut nimetytkin henkilöt saavat terveisiä. Yksi heistä on entinen Hymy-toimittaja, paikallisen ilmaisjakelulehden Alueviestin päätoimittaja ja samalla sivistyslautakunnan puheenjohtaja Erkki Petman. Kun seudulla asuva taiteilija, muotoilija Markku Piri osallistui Pyhän Olavin kirkon kattotalkoiden ilmeen suunnitteluun, Petman kirjoitti lehdessään homoliikkeen maihinnousuyrityksestä paikallisiin luterilaisiin seurakuntiin. Ojansivun mukaan lukijaa yritettiin johtaa ajattelemaan, että kyse oli myös kirkkoherrasta. Tämä aiheutti kuohuntaa seurakunnassa.

Kun Pyhän Olavin kirkko vähän myöhemmin poltettiin, tulipalo liitettiin Petmanin nostattamaan homokeskusteluun. Kirkon uudelleenrakentaminen on puolestaan tyrvääläinen joutsenlaulu, joka painoi turhat homoporinat unholaan.

Kirjan kannen jalanjäljet ovat yksityiskohta Osmo Rauhalan Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon maalaamasta teoksesta Seitsemäs päivä – Lepo.

Johannes Bäck oli 1800-luvun loppupuolella Tyrvään kirkkoherra. Hän oli myös evankelisen liikkeen johtohahmoja. Tätä perua Tyrvää oli vielä sata vuotta myöhemmin Luterilaisen evankeliumiyhdistyksen vankkaa kannatusseutua. Naispappeus on edelleenkin sleyläisille kauhistus. Ojansivu käy kirjassaan seikkaperäisesti läpi sen, kuinka oppiriidat loppujen lopuksi tulivat henkilöidenkin väliin ja aiheuttivat osaltaan hänen sairastumisensa.

Pyhän Olavin kirkon paanutalkoiden, kirkon polton ja sen uudelleenrakentamisen myötä Ojansivusta tuli tahtomattaan julkisuuden henkilö. Se toi muutoin synkähköön arkeen hauskojakin muistoja. Pääministeri Paavo Lipponen puolisoineen oli saapunut 2003 kirkon valmistuttua juhlaan, jossa kirkko otettaisiin uudelleen käyttöön. Lipposet olivat saapuneet jo edellisenä päivänä Ellivuoreen. Illalla Ojansivu sai Lipposelta puhelun. Kävi ilmi, että ”vaimoni on pistänyt pukupussiin vaaleat housut, ja kirkolla kai pitäisi olla mustat”. Kirkkoherra opasti pääministerin housukauppaan ja Lipposen kirkkoreissu oli pelastettu.

* *

Ojansivun kirja antaa eniten niille, jotka jo jollakin tavoin ovat perillä sastamalalaisista käänteistä, mutta on myös oiva opus, jos haluaa perehtyä tyrvääläiseen mielenlaatuun. Sastamalaan on Tampereelta vain puolen tunnin matka pitkin Kokemäenjoen vartta. Papiksi syntynyt on sastamalalaisen Warelian yli neljäskymmenes nimike. Enää ei kannata puhua pienkustantamosta.

Ilkka Vänttinen

Lukijan on hyvä tietää, että kirjoittaja tutustui Osmo Ojansivuun ollessaan Tyrvään Sanomien toimittaja 1983–2005. Ojansivu on pappina myös osallistunut kirjoittajan perheen tilaisuuksiin.