CMX-keulakuvan Suuri Työ – arviossa Hippo Taatilan kirjoittama A.W. Yrjänä -elämäkerta Alkemisti


Taatila & Yrjänä. Kuva: Niclas Mäkelä

Tämä kirja ei ole varsinaisesti musiikkikirja, vaikka yhtenä sen punaisena lankana onkin tarina yhdestä kotimaan merkityksellisimmistä yhtyeistä. CMX-yhtyeen laulajana, basistina ja tekstittäjänä, omaleimaisena sanankäyttäjänä ja mystikkona tunnetusta A.W. Yrjänästä julkaistun, Hippo Taatilan ylöskirjaaman elämäkertateoksen painopisteenä on Alkemisti-nimensä (Like, 2026) mukaisesti Yrjänän maailmanselitys ja ajattelu.

Mystiikka ja uskomusmaailma on leimannut luonnollisesti myös CMX:n tuotoksia, ja nyt yhtyeenfanit saavat kerrankin ihan viimeisen päälle avattuna taustoja ja perustuksia yhtyeen taiteelle ja sen keulahahmon ajatuksille. Keskiössä eivät silti ole sävelkuviot tai keikkakommellukset vaan Yrjänän Suuri Työ esoterian parissa, jota hän purkaa sanoituksiinsa, runoihinsa ja kirjoihinsa. Kirja avaa samalla hienosti Aki Yrjänän arkiminän ja julkisuushenkilö A.W. Yrjänän luonteiden eroja sekä kuvaa, kuinka nämä solahtavat yhteen puoliso Kiken, ystäväpiirin, bändiesiintymisten ja julkisen edustamisen kanssa.

Uskontotieteestä ymmärtävänä rutinoituneena elämäkerturina Taatila on oikea valinta purkamaan nuoruutensa merkittävimmän yhtyeen saloja. Metodi on antaa Yrjänän kertoa ja sitten kehystää hänen kertomansa lukijalle. Taatilan perusteelliset levykohtaiset taustojen ja teemojen avaamiset CMX:n levytyksistä Yrjänän valvovan silmän alla ovat musiikkinörtille kirjan antoisinta karkkia. Olenko ymmärtänyt tekijän ajatuksen vai onko joku kappale avannut omaan ajatteluun aivan toisenlaisia mielikuvia?

CMX:n musiikki ei ole helppoa, siitä pystyy ja joutuu kuorimaan monenlaisia kerroksia. Samaa syviin kierroksiin ja ajatusten alkujokiin sukeltavaa haastetta on myös Alkemisti-kirjassa, sillä Yrjänä–Taatila kaksikko ei säästele perustelujen ja maailmanselityksellisten tarinoiden purkamisessa. 672 sivun paketti ei ole mikään helppolukuinen perusraapaisu, vaan vaatii lukijaltaan vahvaa asioiden yhdistelykykyä ja uskonnollistieteellisten virtausten ymmärrystä, mikäli haluaa pysyä kartalla Yrjänän ajatusmaailman syvästä päästä.

30. heinäkuuta 1967 Kemissä syntynyt Aki Ville Yrjänä on kummallinen lapsi. Pohjalaisen ja lappilaisen poika, joka omasta halustaan puhuu lähes kirjakieltä ja jota kiinnostaa enemmän aikuisten seura kuin omanikäiset. Yrjänä aloittaa omaelämäkerrallisen teoksen kertomalla milloin ensimmäisen kerran sai viisivuotiaana kokemuksen siitä, että maailmassa on muutakin kuin perusarki. Kutsu kokea toinen maailma, kuten hän painajaismaisen lapsuuskokemuksensa tiivistää.

Aki on lukutoukka ja jo nuorena kiinnostunut vaihtoehtoisista maailmanselityksistä ja rajatiedosta. Soundi-lehden julkaisema Ovi tuntemattomaan, suomennos brittiläisen Colin Wilsonin teoksesta, joka kartoitti ihmispsyyken tiedostamatonta puolta, esitteli nuorelle miehelle niin Jungin, Crowleyn, Paracelsusksen kuin Helena Petrovna Blavatskyn. Kun Aki saa käsiinsä Blavatskyn Salaisen opin, hänelle viimeistään aukeaa, että kaiken näennäisesti todellisen taustalla vaikuttaa suurempi, perimmäinen totuus.

Viitisen vuotta vanhemman paikallisen Pekka Suvisen kautta löytyy yhteys teosofeihin, joiden piireissä kaksikko alkaa viihtyä. Teosofisessa maailmankuvassa vallitsee käsitys laajasta kartoittamattomasta ja ihmismielen rajallisesta kyvystä ymmärtää kokonaisuutta. Yrjänää puhuttelee myös Blavatskyn kirjoitusten raivo jokapäiväistä elämää ja sen käsittämättömyyksiä kohtaan. Blavatskyn myötä tutuksi tulevat myös gnostilaiset opit. Samoin kiinnostavat Castaneda, tiibetiläinen buddhalaisuus ja zen.

Yksi kiinnostava hahmo on kreikkalais-armenialainen mystikko Georg Ivanovits Gurdjieff, joka vaelsi 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Kaukasiassa, Keski-Aasiassa ja Lähi-idässä. Gurdjieffin opetusten mukaan maailma on kipua ja kärsimystä tuottava kone ja ihminen mekaaninen omien halujensa orja, joka voi ankaran työn lopputulemana rakentaa itselleen sielun ja paeta kärsimystä kuolemattomuuteen.

Kuva: Like Kustannus

* *

Musiikillinen herääminen tapahtuu naapurinpojan Lasse Måzze Mårdin esitellessä Akille suomipunkin ja Maukka Perusjätkän. Punkin ideologia kanavoi kaveruksia omiin musiikkiproggiksiin ja itse tehtyihin radio-ohjelmakasetteihin. Näistä kanavoituu ajan kanssa erilaisia bändejä, teatteriproggiksia ja runoutta. Se yhtye, josta Yrjänä tullaan tuntemaan, Cloaca Maximasta nopeasti muotoon CMX lyhentyvä kokoonpano, syntyy pitkänäperjantaina läppänä, kun kaveriporukka päättää tehdä tylsyyttä vastaan taistellakseen hc-kasetin Terveiden Käsien hengessä.

Vuonna 1986 Yrjänä hakee ja pääsee Helsingin Yliopistoon lukemaan teologiaa. Helsingissäkin Aki viihtyy parhaiten yksin ja lukee kaikkea, mistä kuulee puhuttavan ja mistä saa impulssin. Myös elokuvat kiinnostavat, samoin meditointi. Teosofia-toiminta jatkuu Teosofisen seuran Blavatsky-loosissa Helsingissä. Yksinäisyyttä ehkäisee myös kirjeenvaihto lukiosta tutun Päivi Laakson kanssa. Jo ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä suhde syvenee parisuhteeksi, kun Aki ilmoittaa yliopistolle itsensä poissaolevaksi ja muuttaa kuvataidekoulun aloittaneen Päivin perässä Osloon. Vapaahenkinen taidekouluympäristö ja luova ilmapiiri vie nuorten taiteilijoiden tekemisen seuraavalle tasolle, mutta seitsemän kuukautta Norjassa riittää. Aki ja Päivi palaavat Suomeen loppukesästä 1987. Suhde kestää muutaman vuoden.

Samaan aikaan Helsingin yliopisto-opintojen alkamisen kanssa kolmihenkiseksi tiivistynyt CMX (Kimmo Suomalainen, kitara, Pekka Kanniainen, rummut, ja Aki Ville Yrjänä, laulu ja basso) herättää toisella demollaan sen verran huomiota, että jyväskyläläisen Voitto ”Vote” Vaskon P. Tuotanto haluaa julkaista yhtyeeltä EP:n. Johannes Kastaja -levy äänitetään Kemissä Tico Tico Studiossa Ahti Kortelaisen huomassa. Tässä kohtaa Yrjänä jo kirjoittaa kansiin nimensä muodossa ”A.W. Yrjänä”.

Musiikin muotokieli on raskas, raivokas ja punk, teksteissä vilisee noitia, shamaaneita, myyttejä ja symboleja sekä niiden kautta ilmaistua raivokasta yhteiskuntakritiikkiä. Ei kerronnallisuutta tai eksistentiaalista tilitystä vaan lyhyitä runoja tietyssä tilassa. Sanallismusiikillisia veistoksia, jotka tiivistyvät ”länsisiperialaisen shamanistisen hardcorebändin” kautta.

1980-luvun lopulla CMX siirtyy oululaisen Kari Heikosen Bad Vugum -levymerkille. Se julkaisee ensin Raivo-EP:n ja syksyllä 1989 äänitetään ensimmäinen pitkäsoitto Kolmikärki. Ensimmäinen Helsingin-keikkakin soitetaan komeasti Tavastialla.

Ensimmäistä kiertuetta varten yhtye kokee tarvitsevansa lisävoimia vimmansa välittämiseksi livetilanteessa. Niinpä mukaan rekrytään Isometsän Pasi Torniosta, koska ”se osaa kynsiä”. Rundi tehdään yhdessä toisen Vugum-yhtyeen Radiopuhelimien sekä kanadalaisen NoMeansNon kanssa.

CMX:n treenaamista helpottaa Pekka Kanniaisen muutto Helsinkiin. Kun Suomalaisen Kimmoa ei saada lähtemään etelään, löytyy toiseksi kitaristiksi toinen tuttu helsinkiläistynyt torniolainen Janne Halmkrona. Kun Isometsällekin alkaa käydä hankalaksi treenaaminen Helsingissä Torniosta asti, löytyy jälleen yksi tuttu junantuoma isien mailta eli Rasion Timo. Uusien jäsenten myötä yhtyeen musiikki kehittyy melodisempaan suuntaan.

Veljeskunta-levyn nimiraidan taustoihin yhtye toteaa kaipaavansa naisääntä ja kysyy Little Mary Mixupin kitaristia Kikke Heikkistä hommaan. Tai Janne kysyy, kun Akia alkaa ujostuttaa. Näin Yrjänä tapaa tulevan vaimonsa, Varkaus-lähtöisen muusikon, ohjaajan, käsikirjoittajan, toimittajan ja tapahtumanjärjestäjän.

* *

Vuonna 1991 Yrjänä tekee yhdeksän viikon syysretriitin teosofisen yhdistyksen Krotona-klinikalle Kalifornian Ojaihin, jossa nuori mystikonalku oppii olevansa pohjimmiltaan tieteentekijä, kulttuuriantropologi, utelias maailmojen kartoittaja. Samalla reissulla syntyy myös aihioita biiseihin Ruoste ja Ainomieli.

Kaliforniasta palattuaan Yrjänä löytää solukämppänsä puhelivastaajasta viestin EMIn uunituoreelta tuotantopäälliköltö Gabi Hakaselta, joka haluaa kiinnittää CMX:n. Ensimmäinen tuotos Aurinko (1992) ei aivan täytä potentiaaliaan, mutta isosti Finnvoxilla Dan Tigerstedtin kanssa äänitetty Aura (1994) jousisovituksineen kasvattaa yhtyeen suosiota moninkertaiseksi.

Rautakantele (1995) jatkaa menestyksekkäästi raivatulla polulla, mutta sen tekoprosessin aikana toinen alkuperäisjäsen, rumpali Pekka Kanniainen alkaa kasvaa irti yhtyeestä. Motivaation puute johtaa vuoden 1997 Discopolis-kiertueen jälkeen teiden erkaantumiseen. Kanniaisen korvaa rummuissa Tuomas Peippo. Mara Salminen liittyy epäviralliseksi viidenneksi jäseneksi soittamaan kiertueilla koskettimia. Kaikkiaan kuusitoista albumia ja lukuisia kokoelmia julkaisseen yhtyeen rumpali vaihtuu vielä kerran Olli-Matti Wahlströmin korvatessa Peipon vuonna 2013.

Koronapandemian jälkeen kevättalvella 2022 CMX lähtee luomaan uutta ja hakee erilaista starttia uuden levy-yhtiön alla. Prosessi kuitenkin päätyy vuosikausien patoutumien purkautuessa tilanteeseen, jossa Yrjänä toteaa, ettei pysty enää toteuttamaan vapaasti luovuuttaan yhtyeen kanssa. CMX vetäytyy tauolle. Joko nyt olisi Yrjänän soolouran aika?

Sooloiluakin kirja esittelee, niin debyyttialbumi Heliografin kuin sitä mukavasti markkinoineen Vain elämää -vierailun osalta. Kahden pitkän kappaleen muodostama kakkoslevy ilmestyy vasta kirjan jälkeen.

* *

Vuoden 1996 Discopolis-albumin Aamutähti-kappaleesta julkaistun singlen hankkinut saa ohessa myös Yrjänän runoja sisältävän Jokivartinen-kirjasen. Ensimmäistä varsinaista runokirjaa varten yhteys Like-kustantamoon syntyi sen Like Uutiset -lehdessä työskennelleen Kiken organisoimien kuvausten kautta, johon haluttiin rokkitähtiä. Yrjänä mieltyy Liken yhteisöön ja sopii runokirjadebyytistään.

Arcanaksi nimetty teos hakee inspiraatiota pohjoisten kotiseutujen hiljaisuudesta. Yrjänä kirjoittaa teostaan 30-vuotispäivänsä aikaan retriitissä Ylläsjärven mökissä, kaukana sivistyksestä. Runokirjat saavat jatkoa tasaiseen tahtiin ja Yrjänä kokeilee siipiään myös romaanimuodossa vuoden 2017 Joonaanmäen valaat -kirjalla (Johnny Kniga).

Yrjänän ja Heikkisen yhteinen Lauttasaaren vuokrakoti, oman kodin löytyminen Porvoosta ynnä muut keskeiset mutta tavallaan arkiset elämänmuutokset käydään kirjassa läpi, mikä tuo maailmanselityksellisiin ja filosofisiin puoliin mukavasti elämänläheisempää samastuttavuutta. Etenkin Porvoon Joonaanmäen talon monivuotinen remontti tuodaan esille yhtä lailla avoimin ovin kuin välillä hiukan korkealentoiseksi käyvät filosofoinnit. Tietysti sieltä uudesta kodista löytyy kummituskin, mikä tuo häilyvän tuonpuoleisen rajan mukaan myös arjen remppatyöhön.

Yhteinen ruoanlaittoharrastus on kanavoinut ”Akin ja Kikken” illanistujaisista legendaarisia tapahtumia ja nyt on lääniä isommillekin vierasmäärille. Kulinarismi-innostus kanavoituu aikanaan Helsingin Sanomien ruokakolumneihin asti.

* *

Yrjänän pitkään harjoittamat meditaatioharjoitteet kehittyvät kokemuksen karttuessa jopa ruumiistairtautumiskokemuksiin. Kirjeenvaihto teosofi Kurt Lelandin kanssa auttaa Yrjänää tunnistamaan chakrojaan, mikä on kuin Tylypahkan portit aukenisivat viisikymppiselle.

Myöhemmin vanhempien kuolemat tuntuvat Yrjänän unissa väkevästi – poistuvat siirtävät energioitaan läheisiinsä. Yrjänä palaa viidentoista vuoden skeptis-rationaalisesta vaiheesta jälleen jonkin suuremman, järjelle ja tieteelle selittämättömän äärelle. Yrjänä oppii hypnoosin jopa siinä määrin, että onnistuu hypnotisoimaan vaimonsa Kiken. Hän kokee olevansa osa Suuren Työn ketjua.

Juuri ennen koronan puhkeamista Yrjänä hankkii Lontoossa esisokraatikkoja tutkivan professori Peter Kingsleyn Catafalque-kirjan, jonka analyysit Jungin ajatuksista ovat käänteentekeviä Yrjänän ajattelulle. Miten länsimainen yhteiskunta on vuosikymmeniä tehnyt itsemurhaa ulkoistettuaan elämänsä hauraille teknologioille, katkaistuaan siteensä maahan ja esi-isiin. Mikäli suhdetta pyhään ei ole, elämä kuihtuu. Ainoa tapa parantaa läntinen maailma on kärsiä Jumalan puolesta, tulla tietoiseksi maailmasta, yhdistettävä valo ja pimeys yksilön sisällä. Suuri Työ.

Ilkka Valpasvuo

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua