Kuvat: Otava / Jonne Räsänen
KIRJAT | Sahan omistaja Heikki Nevalaisen piina on rankkaa, mutta myös monin tavoin yllätyksellistä.
”Roistot pysyvät roistona ja muut yrittävät elää heistä riippumatta.”
ARVOSTELU
Antti Tuomainen: Hyvällä tai sahalla
- Otava, 2025.
- 288 sivua.
Sahan omistaja, leskimies Heikki Nevalainen on kusessa. Hän on joutunut ottamaan lainaa sahan toimintaan entiseltä hotellinomistajalta ja rikollisilla toimilla elämäänsä rahoittavalta Ismo Sipolta. Lainan seurauksena Heikki joutuu Sipon pyynnöstä tekemään jotain mikä ei kuulu ihmisyyteen. Teon kohteena on Sipon vaimo Annaleena.
Sahalla toiminta jatkuu, mutta Heikki ei tiedä ihan kaikkea mitä töissä tapahtuu. Heikin pelastuskeinoihin kuuluu belgialaisen liikemiehen Dubontin vierailu paikkakunnalla. Dubont ehkä tekee puukaupat, joilla Heikki saisi taas sahan rahoituksen kuntoon.
Paikalliseen poliisiin, Lievoseen, Heikki törmää omasta mielestään liian usein. Lievonen arvelee, että Nevalaista, Sippoa ja häntä itseään yhdistää suru: vaimot ovat joko kuolleet tai lähteneet pois. Miesten pitäisi istua porukalla nuotiolla ja kannustaa toisiaan. Nevalainen on hämmentynyt ehdotuksesta, mutta myöntelee.
Ismo Sipolle löytyy vaimon kadottua oitis lohduttaja, paikallinen seiväshyppääjä Jessika. Sippo on päättänyt, että Nevalaisen saa tappaa, jos hän ei maksa lainaansa heti.
Sipolla on oma yksityinen suunnitelmansa uudesta elämästä. Hänellä on juoksupoikina voimamiehet Urkuri, Lapio-Toni ja Anssi, jotka eivät ole tarvinneet työhaussa älyä.
Kirjan tapahtumat on sijoitettu Haminan ympäristöön. Ihmisten yllättävien, monipuolisten ja kekseliäiden kohtaamisten parissa on helppo viihtyä ja elää jokaisen tapahtuman mukana.
* *
Antti Tuomainen on yksi niistä kirjoittajista, jotka osaavat kertoa dekkareillaan yhtä paljon rakkaudesta kuin rikoksista. Tuomaisen kirjoista tehdään tv-sarjoja ja elokuvia eikä syyttä, niin hyvin hän kertoo tarinoitaan.
Huumoria on ja se on osin mustaa, lakonisten huomautuksien kera. Tuomainen täyttää odotukset ja kokemuksesta voin sanoa, että hänen kirjojensa lukeminen harvoin kestää kauan.
Erikoista Hyvällä tai sahalla -tarinassa (Otava, 2025) on Tuomaisen tyyliin se, että tappaminen ei ole raakaa, eikä juuri koskaan onnistunut tapa päästä eroon ihmisestä. Taustalla on vain erilaisia yrityksiä selvitä hengissä, ja ruumiit ovat yleensä vahinkojen sivutuotteita. Roistot pysyvät roistona ja muut yrittävät elää heistä riippumatta tai osin heidän kanssaan.
Maija Kääntä
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
”Maa muistaa kaiken” – arviossa Hanna-Riikka Kuisman Maaperä
KIRJAT | Hanna-Riikka Kuisma osaa kuvata yhteiskunnan rakenteita ja marginaalissa eläviä ihmisiä ja heidän yhteyksiään uskottavasti.
Kirjallista nuorallakävelyä Ian McEwanin tapaan – arviossa Mitä voimme tehdä
KIRJAT | Mitä voimme tietää on ajatuksellisesti palkitsevaa, eleganttia tarinankerrontaa, joka kestää vaivatta useamman lukukerran.
Arkea, huumoria ja nautintoaineita – arviossa Suonna Konosen Kadonneen humppakuution salaisuus
KIRJAT | Pääkaupunkiseudulta takaisin Joensuuhun muuttanut Harry Harakka on entinen muusikko ja manageri, joka haluaa uuden ammatin.
Teemu Luukka dokumentoi historiaa lähes reaaliaikaisesti – arviossa Petteri Orpo ja oikeistovallan paluu
KIRJAT | Laaja haastatteluaineisto ja huolellinen dokumentointi ovat kokeneen toimittajan vahvuudet sujuvasti kirjoitetussa selostuksessa poliittisesta lähihistoriastamme.