Ann-Luise Bertell. Kuvat: Frank Unger / Tammi
KIRJAT | Pohjalaiskirjailija Ann-Luise Bertell herättää lukijan kiinnostuksen ja luo koskettavaa tekstiä, mutta kertoo henkilöidensä elämästä liian vähän.
”Teos kuvaa osuvasti monen siirtolaisen dilemmaa: kun on kerran lähtenyt kotimaastaan, on aina irtolainen ja ikävöi aina jonnekin.”
ARVOSTELU
Ann-Luise Bertell: Ikävän jälkeen
- Suomentanut Vappu Orlov.
- Tammi, 2022.
- 199 sivua.
- Äänikirjan lukija: Elina Varjomäki.
Ann-Luise Bertellin Ikävän jälkeen (Tammi, 2022) on romaani vaikenemisesta, väkivallasta ja siirtolaisuudesta. Osa siitä tapahtuu Bertellin omalla kotiseudulla Pohjanmaan Vöyrillä, osa Kanadassa. Siellä Pohjolan siirtolaiset loivat itselleen uuden elämän – tai kadottivat itsensä pettymykseen ja viinaan.
Romaanin henkilöt on kirjoitettu pienillä, kuvailevilla lauseilla eläviksi. On muun muassa Margareta, joka osaa parantaa hevosten koti-ikävän, kyttyräselkäinen pieni Jakob-poika, joka rakastaa istua puun latvassa lintujen seurassa ja August, jolle mikään ei riitä. On kertoja-Maria, jonka luona J.R. Ewing tv-sarjasta Dallas käy alvariinsa vierailemassa, on Harald, joka puhaltaa pihlajanmarjoja pidemmälle kuin kukaan muu ja Eddie, jonka hymyn takana on musta pimeys. Tärkeä on myös Pohjanmaan luonto; metsät, joet ja eläimet, erityisesti lehmät Ruusu, Tähti ja Kirjo.
Ja sitten on puhumattomuus: ”On niin paljon sellaista, minkä pidämme piilossa, niin paljon tietoa meistä ja muista ihmisistä, mitä me vain kannamme sisällämme. Minkä tähden? Sitten sitä istuu kirjoittamaan jäähyväiskirjettä, niin kuin minä. Kirjettä, johon yrittää saada mukaan kaiken mikä jäi sanomatta ja jossa yrittää selittää, miksi on tehnyt niin kuin on tehnyt. Niin turhaa, niin hukkaan heitettyä!” kirjoittaa romaanin kertojaääni juuri ennen kuolemaansa rakkaalle ihmiselle, jolle ei elämässä koskaan osannut kertoa juuri mitään, vaikka olisi niin paljon pitänyt.
Ikävän jälkeen on vain parisataa sivua pitkä, mutta Bertellillä on taito luoda hyvin nopeasti romaanihenkilöt, jotka pitävät otteessaan ja joiden elämää haluaa seurata. Teos kuvaa myös osuvasti monen siirtolaisen dilemmaa: kun on kerran lähtenyt kotimaastaan, on aina irtolainen ja ikävöi aina jonnekin, miten hyvin asiat sitten olisivatkin.
Kertoja Maria Alinasta sekä hänen elämänsä ihmisistä ja heidän motiiveistaan olisi mielellään lukenut enemmän. Nyt heidän mukanaan saattoi kulkea muutamissa elämän tärkeimmissä tapahtumissa, mutta tiet niihin jäivät epäselviksi, vaikka kirjailijan kertojan taidot olisivat voineet varmasti kuljettaa paljon pidemmällekin.
Ikävän jälkeen, alkuperäiskielellä Vänd om min längtan, palkittiin jo vuonna 2016 Svenska Ylen kirjallisuuspalkinnolla. Se on ensimmäinen osa Botnia-trilogiasta, jonka toinen osa Oma maa nousi vuonna 2020 Finlandia- ja Runeberg-ehdokkaaksi. Teoksen on varmalla otteellaan suomentanut Vappu Orlov.
Bertelliltä on jo ilmestynyt ruotsiksi sarjan kolmas osa Glöm bort din saknad. Se kertoo muutosta Kanadasta vanhempien kotimaahan Suomeen lapsen silmin. Romaani ilmestyy myöhemmin tänä vuonna suomeksi nimellä Ikuinen kaipuu.
Ann-Luise Bertell on paitsi kirjailija, myös ohjaaja, näyttelijä ja Wasa Teaternin johtaja.
Leena Reikko
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Tatu Vaaskivi leimusi kuin tähdenlento – Miika Siironen kirjoittaa säkenöivästä kriitikko-kirjailijasta, jonka jälkimaailma unohti
KIRJAT | Nero ja Narkissos -elämäkerta avautuu mahtavaksi ikkunaksi 1930-luvun suomalaiseen kulttuurielämään, Tulenkantajien sukupolveen ja sen kuuluisiin edustajiin.
Kuolemaa, elokuvia, runoilijoita – arviossa Niilo Rantalan esseekokoelma Kunnia niille, jotka polttavat itsensä
KIRJAT | Tamperelaisen monipuolisuusmiehen esseissä yhdistyy luontevasti kulttuurin asiantuntijuus, kristillisyys ja kirjoittajan taidot.
Poliisi tutkii tatuointeja ja taruolentoja – arviossa Guillaume Musson Seinen tuntematon
KIRJAT | Ranskalaisdekkarissa riittää tapahtumia riittää ja niiden selvittäminen vie aikaa ja kysyy niin älyä kuin yleissivistystäkin.
Huminaa, lorinaa ja kahakoita – arvosteltavana Jeongdo Kimin Äänestä sana, sanasta merkitys
KIRJAT | Ensimmäinen yleistajuinen tietokirja suomen kielen onomatopoeettisesta eli ympäristön ääniä jäljittelevästä sanastosta esittelee kielen rikkautta ja ilmaisuvoimaa.