Kuva: SKS
KIRJAT | Suvi Kaipainen ja Annamari Saure ovat kirjoittaneet hilpeän kaikille kielifriikeille tai ylipäänsä kielen moninaisuudesta kiinnostuneille.
”Kieli ympäröi meidät syntymästä lähtien ja sillä kommunikoimme. Siksi on tärkeää, että osaamme kutakuinkin oikein käyttää kieltä.”
ARVOSTELU
Äimän käkenä
- Kirjoittaneet Suvi Kaipainen ja Annamari Saure.
- SKS, 2021.
- 158 sivua.
Äimä on kookas, erityisesti nahkaompeluun tarkoitettu neula, äimäneula. Jos ihminen on yllättyneen hölmistynyt, hän on äimän käkenä eli äimistynyt. Facebookin tai Twitterin, sähköpostin tai kirjeen viesteissä voi olla yllättäviä merkityseroja, jos vaikkapa välimerkkejä on käyttänyt väärin tai jakanut sanoja yllättäviin asentoihin vaikkapa tähän tapaan: ”Leena leipoo kaikki leivät ja possu munkit.” Hyvä, että leipojalla on kavereita, mutta luulen Leenan leipovan itse possumunkit!
Suvi Kaipainen ja Annamari Saure ovat kirjoittaneet hilpeän puuhakirjan Äimän käkenä (SKS, 2021) kaikille kielifriikeille tai ylipäänsä kielen moninaisuudesta kiinnostuneille. Kirjan luettuaan ei tarvitse enää olla kenenkään äimän käkenä, vaan lyhyen oppimäärän suoritettuaan iloisesti ja vapain sydämin käyttää äidinkieltä.
Kieli ympäröi meidät syntymästä lähtien ja sillä kommunikoimme. Siksi on tärkeää, että osaamme kutakuinkin oikein käyttää kieltä. Median tuottamassa tekstimassassa näkee usein tahattomia lipsahduksia, jotka kertovat joko käyttäjänsä kiireestä tai asiantuntemattomuudesta. Yksi pilkku voi muuttaa merkityksen aivan toiseksi: Armoa, ei Siperiaan kuin että Armoa ei, Siperiaan. Kaupan näyteikkunatekstitkin saattavat tahattomasti olla hullunkurisia tai jotkut ohjeet muuttuvat hetkessä sanajärjestyksellä päinvastaisiksi kuin oli tarkoitus.
Suomen kieli on rikas vokaaleista. Niinpä sanoja voi keksiä kokonaan ilman konsonantteja. Tekijät mainitsevat esimerkkinä hääyöaie, mutta vain mielikuvitus on rajana monille muille konsonantittomille sanoille. Yleensä sanat kielessämme koostuvat konsonantti-vokaali-konsonantti-vokaali vaikkapa lato, mela, musa. Konsonantit vaihtelevat kun sanoja taivutetaan ja ilmiötä kutsutaan astevaihteluksi.
Suomen kieli on kehittynyt esisuomalaisessa, kantasuomalaisessa ja suomen kielen erilliskehityksen vaiheessa. Kielemme vanhimpia omaperäisiä sanoja ovat mm. anoppi, emä, isä ja nato. Teoksessa on hauskoja tehtäviä, jotka ovat useimmiten helposti pääteltävissä, mutta jonkin verran tarvitaan myös kieliopillista tietoa. Luovuutta pääsee kokeilemaan sukunimistä verbejä laatimalla tai uudissanoja keksimällä. Yhdyssanojen muodostamista helpottaa valmiit sanaparit.
Kielessämme on paljon baltti- ja germaanilainoja, samoin myös slaavilaisia sekä ruotsista lainattuja. Tänä päivänä lainasanoja tulee lähinnä englannista. Suomen kielessä on varsin vapaa sanajärjestys, mutta sillä voi leikkiä ja luoda hauskoja mielleyhtymiä: ”Kuhmossa odotetaan suden ilmestymistä ase kourassa” tai ”Sairaaloille harkitaan oikeutta hoitaa väkisin kännissä olevia.” Sanajärjestys muuttaa asian toiseksi, sillä kukaan ei ole sutta nähnyt ase käpälissä.
Tämä teos sopii niin yksityiseen kielen opiskeluun, mutta käy myös illanistujaisissa hyvästä viihteestä. Nokkeluutta ja huumoria kehiin kielen parissa!
Risto Kormilainen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Mikko Hautalan analyysi maailmasta on omaa luokkaansa sillä hän tuntee historian ja nykyhetken – arviossa Sotaa ja rauhaa
KIRJAT | Niin Washingtonissa, Moskovassa kuin Ukrainassakin palvelleen diplomaatin teos on suositeltavaa luettavaa jokaiselle maailmanpoliitiikkaa seuraavalle.
”Ihanan maksimaalinen” – Harri Henttisestä kasvoi Vesilahden kirkkoherra ja nyt jo puolen Suomen tuntema KirkkoHarri
KIRJAT | Miia Siistonen näyttää, miten julkkiselämäkerta kirjoitetaan oikein: vetävästi, humoristisesti, kohdetta silottelematta mutta häntä kunnioittaen ja avaten ajattelun rajoja.
Niilo Teerijoki muistelee kansakoulunopettajan uraansa Aunuksen Karjalassa – arviossa Uskon ja toivon aikoja
KIRJAT | Kotiseutuneuvoksen puolen vuosisadan takaisissa käsikirjoituksissa kuvataan kolmea kouluvuotta Itä-Karjalan kylissä loppusyksystä 1941 kesään 1944.
Sotiminen Israelissa vaikuttaa siltä kuin sen pitäisi kuulua päivittäiseen uutisannokseen – arviossa Hannu Juusolan Israelin historia
KIRJAT | Maailmanyhteisö on neuvoton, kun ne, joilla on aseita ja voimaa takanaan, tekevät mitä lystäävät. Siksi Hannu Juusolan tuntevat kaikki ajankohtaislähetyksiä seuraavat tv-katsojat.
