Kuva: Scanbox Entertainment
ELOKUVA | Emmanuel Courcolin elokuva kertoo leukemiaan sairastuvasta kapellimestarista, joka tarvitsee verisukulaiselta kantasoluja parantuakseen.
”Koti, uskonto ja työelämä ovat tärkeitä, mutta elämän pienet vivahteetkaan eivät jää huomiotta.”
ARVOSTELU
Fanfaari elämälle
- Ohjaus: Emmanuel Courcol
- Näyttelijät: Benjamin Lavernhe, Pierre Lottin, Sarah Suco
- Ensi-ilta: 28.2.2025
Thibaut on menestynyt kapellimestari, joka sairastuu leukemiaan. Hän tarvitsee verisukulaiselta kantasoluja parantuakseen. Sisko voi auttaa. Suureksi yllätykseksi sisko ei olekaan hänen biologinen siskonsa. Thibaut on adoptoitu. Hänen adoptiovanhempansa luulivat, etteivät voisi saada omaa lasta.
Thibaut on varttunut varakkaassa kulttuurikodissa, jossa sai harrastaa mitä haluaa. Salaisuuden paljastuttua Tbibaut saa tietää, että hänellä on olemassa nuorempi veli, Jimmy.
Jimmy on adoptoitu tavallisempaan kotiin. Hän ei ole ensin kovin innostunut Thibaut’n pyynnöstä kantasolujen luovuttamiseen.
Veljesten tutustuminen on hidasta, mutta lopulta he löytävät toisensa musiikin kautta. Jimmy soittaa pasuunaa paikallisessa puhallinorkesterissa. Hän on töissä koulun kahviossa apunaan kehitysvammainen nuorimies. Asioita käsitellään mustalla huumorilla, kaveripiiri koostuu bändikavereista.
Elokuvassa ollaan samaan aikaan keskellä huumorin täyttämää ihmisten arkielämään ja toisaalta traagisissa tilanteissa, jossa mikään ei ollutkaan niin kuin piti. Musiikki on tuonut Thibaut’lle hyvän ja antoisan elämän, jossa vain kiire paikasta toiseen on joskus haittana. Äiti on herkkä ja oivaltava nainen vaikka katuu sitä, että ei kertonut isän pyynnöstä kertonut adoptiosta.
Velipoika Jimmy on eronnut teini-ikäisen tytön isä, joka jäi satojen muiden tavoin työttömäksi lakkautetusta teollisuuslaitoksesta. Hän löysi työn keittiössä. Kaveripiiri on musikaalista porukkaa, joka tavalla ja toisella välittää toisistaan. Äidin korvike on jämäkkä nainen, joka rakastaa ja opastaa Jimmyä suorasanaisesti.
Tarina kulkee yhteiskunnallisten muutosten ja ihmissuhteiden kuvittamana. Tasapainoisesti taustalla jyllää erilaisten ihmisten arkinen elämä. Ihmiset yllättävät monenlaisilla teoilla ja rohkeilla sanoilla. Kaikki asiat tulevat mutkien kautta eteen ja tuottavat yllätyksiä niin päähenkilöille kuin mullekin.

Pierre Lottin ja Sarah Suco. Kuva: Scanbox Entertainment
Fanfaari elämälle -elokuvalla on monenlaista sanottavaa ja yllättäen se pysyy myös arkisten asioiden parissa. Koti, uskonto ja työelämä ovat tärkeitä, mutta elämän pienet vivahteetkaan eivät jää huomiotta.
Tutuista ja erikoisistakin tapahtumista koostuva tarina mahdollistaa loppukohtauksen, joka varmasti tuottaa katsomossa kyyneleitä.
Thibaut (Benjamin Lavernhe) on kuivakan oloinen itsetietoinen mies, jolle perhe on tärkeä, mutta työ vielä tärkeämpää. Jimmy (Pierre Lottin) on rento nautiskelija. Äiti ja oma lapsi merkitsevät paljon ja opettavat miten elämästä löytyy paitsi paljon pieniä nautintoja myös roppakaupalla opittavaa.
Elokuvan on ohjannut César-ehdokas Emmanuel Courcol, jonka edellinen elokuva Suurta teatteria (2020) palkittiin European Film Awards -gaalassa parhaana eurooppalaisena komediana.
Maija Kääntä
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Rakkautta ja kuolemaa juhlitaan yksin ja yhdessä – arviossa Kahden auringonlaskun välissä
ELOKUVA | Islantilaisen Rúnar Rúnarsson elokuva Kahden auringonlaskun välissä
kertoo kauniisti ja hellästi vakavista asioista.
Mustan kissan road-movie-seikkailu halki tulvivan maailman on kaunis ja salaa filosofinen – arviossa Flow
ELOKUVA | Oscar-palkittu latvialaisanimaatio vei kissanhännän hujauksella Baltian elokuvan maailmankartalle.
Sahti virtaa vauhdikkaasti Sysmässä – arviossa Teemu Nikin ensi-iltaelokuva 100 litraa sahtia
ELOKUVA | Ohjaaja-käsikirjoittaja Teemu Nikin oivallus on ollut tehdä perinteisten kesäteatterinäytelmien koomisista miespäähenkilöistä naisia.
Pappi, joka uskalsi uhmata natsidiktatuuria sen voiman päivinä – arviossa ensi-iltaelokuva Bonhoeffer
ELOKUVA | 80 vuotta sitten kuolleen saksalaisteologin elämä pitkänä sekaisena takaumana nostaa esiin unohdetun merkkihenkilön.